Runotyttö

Käymme lenkkeilemässä säännöllisesti läheisessä ulkoilupuistossa, jossa pyrin pitämään Taraa irti lähes koko lenkin ajan ellei kanssaihmisiä ole paljon liikkeellä. Puisto oli tällä kertaa hiljainen, joten neiti oli ansainnut vapautensa.    

Pidempien lenkkien aikana ehtii aina pohdiskella kaikenlaista, mitä erikoisempiakin asioita.

Jos Tara olisi ihminen, hän olisi luonteeltaan ujo ja hiljainen, vähän sellainen nössykkä nörttityttö (jostain syystä en pysty ajattelemaan Taraa keski-ikäisenä vaikka 7 vuotta onkin kohta plakkarissa). Taralla olisi ihmisenä omat juttunsa ja intohimon aiheensa, joista innostuessaan hän saattaisi ruveta hyvinkin äänekkääksi. Toisaalta Tara saattaisi olla hyvinkin paljon toisten pompoteltavissa arkuutensa takia, mutta toisaalta neiti osaisi tarpeen mukaan nousta barrikaadeille puolustamaan omia oikeuksiaan suureen ääneen. Pikkusiskoni on joskus kuvannut Taraa jotenkin suloisesti; melankoliseksi taiteilijasieluksi, vähän niinkuin sellaseksi runotytöksi.

 

Muutamia vuosia sitten äitini ollessa Taran ja siskoni Tintti-koiran kanssa kesämökillämme kolmestaan, hän huomasi Taran yllättäen kadonneen pihapiiristä. Äitini etsi hädissään neitiä joka paikasta kymmenien minuuttien ajan ja usutti Tinttiäkin etsimään. Taraa ei näkynyt eikä kuulunut missään. Jossain vaiheessa Tintti lähti juoksemaan kohti 200 metrin päässä sijaitsevaa rantaa. Äitini ryntäsi Tintin perään ja tässä vaiheessa hänellä oli jo aavistus, mistä Tara löytyisi. Äitini päästessä rannalle, näki hän ensimmäiseksi Taran seisomassa rantavedessä, haistelemassa tuulta ja katselemassa kauas järvelle. Ties kuinka kauan neiti oli siellä jo seisoskellut. Tara ei koskaan karkaa, mutta tällä kertaa tämä taivaanrannanmaalari oli lähtenyt omalle retkelleen inspiroitumaan Suomen suvesta. Äitini kuvaili näkyä jollain tapaa hyvin erikoiseksi ja mielestäni tämä reissu kuvaa Taran luonteen erityislaatuisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka neidille oma lauma onkin erittäin tärkeä, on hänellä kuitenkin ihan omat juttunsa, joita varten Tara tarvitsee omaa tilaa. Olisinpa ollut itse paikalle näkemässä tämän hetken, oma pieni runotyttöni Tara. :)