22.12.2011

Jouluja ja muita juttuja

Joulutoivotuksen väkertämisen ohella käytiin Taatan kanssa tänään eläinlääkärissä alapäävaivojen ja ontumisten takia. Uutiset olivat oikeinkin mukavia siinä mielessä, että niin kyynär-, olka- kuin lonkkakuvatkin olivat Taralla puhtaat epävirallisesti lausuttuna! Eipähän tarvitse enää pelätä, että muorilla olisi rikkoa tai mitään muutakaan "pahaa", sillä ontumiset liittyvät ainoastaan lihasjumeihin! Lihasjumit ovat onneksi helposti hoidettavissa ja vuodenvaihteen jälkeen suuntaammekin eläinfyssarille. Neldankin kondiksen meinaan katsastaa fyssarilla samalla. :) Alapäässä Taralla oli sen sijaan tulehdus ja siihen saatiin paikallishoitona antibioottia. Tartsa sai myös 10 päivän kipulääkekuurin takapään (selkä ja reidet) lihasjumeihin sekä kaulurin, ettei piiperoa nuoleskella. Näillä mennään sitten nyt.

Neldan kanssa alkaa tammikuussa agilitykurssin lisäksi myös toko. Päästiin siihen kisaavien ryhmään, joten täytyypä taas ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa treenaamaan kunnolla. Viime aikoina ollaan vähän laiskoteltu opinnäytetyö- ja työkiireiden takia (seli seli...). :D

11.12.2011

ALO-AVO-sekasikiö

Käytiin taas harkkatokossa Espoossa, mutta tällä kertaa ei otettu kaikkia koeliikkeitä, vaan pelkästään luoksepäästävyys (tätä ei kyllä enää tarvitsisi tehdä, kun ei kisata ALO:ssa), paikallaolo, liikkeestä maahanmeno ja hyppy AVO-luokan höysteillä. :) Osallistuttiin siis oikeasti ALO-luokkaan, mutta Neldan ongelmien takia tehtiin tosiaan lyhennetty treeni liikkeillä, joissa on ollut ongelmia tai mitä tällä hetkellä treenataan.

Heti luoksepäästävyyden aikana huomasin, että nyt Nelda meni siihen ihme vaiheeseen, että tekee kaiken hitaasti ja epävarmasti. Heti kehätarkistuksen jälkeen miun loistava pro tokosheltti vaihtui haluttomaan ja hitaaseen yksilöön! Tämä on kyllä supertylsä ongelma, sillä nyt mua ei jännittänyt ja mulla oli nameja taskussa. Sen täytyy kyllä olla joku muu tekijä, joka tekee Neldasta tuollaisen... : / Onkohan se sisähalli sitten paikkana vaan niin outo Neldalle, vaikka tokoa treenattiin syksyllä hallissa (tosin siellä oli hiekkapohja).

Paikallaolossa Nelda pysyi suht hienosti, vaikka tehtiin ekaa kertaa kunnon häiriössä oudossa paikassa, että mä menen piiloon. Paikkaolo oli siis sen 2 minuuttia, jonka aika Nelda ehti kyllä muutamaan otteeseen haistelemaan, liikuttelemaan jalkojaan yms. :D Noh, pysyipä kuitenkin! Liikkeen jälkeen sitten kaukopalkalle ja kissanruokaa nassuun. :)

Liikkeestä maahanmeno oli vähän plöh. Nelda edisti seuraamisessa, eikä mennyt maahan niin tehokkaasti kuin olisin toivonut. Tässäkin kohtaa tulee toki se, että menipä sentään maahan toisin kuin virallisissa kokeissa! Tein liikkeestä maahanmenon AVO:na, hyvin pysyy, vaikka kävelen ohi taakse. Ainoa, mikä tässä nyt kunnolla mättäsi, oli se, ettei Nelda tullut kunnolla sivulle perusasentoon. Siis what? Juuri näistä pienistä asioista näkee, ettei Neldalla ole homma ihan hanskassa tuollaisessa tilanteessa, koska perusasentoon tulo on maailman treenatuin ja osatuin juttu meillä...

Ei olla vielä treenattu AVO-hyppyä kokonaisuudessaan ja sehän näkyi. :D Neldalle tuli alussa joku aivopieru, kun annoin menohyppykäskyn ja Nelda vaan oli juoksemassa repulle (oli karkaamassa kaukopalkalle)! Tuli kuitenkin käskystä takaisin ja hyppäsi lopulta esteen toiselle puolelle, joskin istuminen ei meinannut onnistua ja jäi lähelle estettä, ihan sen sivuun. Paluuhyppyyn pitikin sitten ottaa vähän käsiapua mukaan. Kolmannella kerralla AVO-hyppy meni kuitenkin aika hyvin: Nelda hyppäsi hienosti esteen taakse, ei jäänyt ihan kiinni siihen, ja istui nätisti käskystä! Takaisin hyppäsi hyvin ja tuli suoraan sivulle, kun vähän hampaiden välistä sihaisin. ;)

8.12.2011

Sheltti harkitsee noutajan uraa t. Nelda

Ykätaudista on nyt selvitty, joten arki jatkaa rullaamistaan. :)

Pitkällisen keskustelun (+ harjoittelun ;) ) jälkeen olemme päätyneet Neldan kanssa siihen, että neiti saattaa ruveta jossain vaiheessa noutamaan, kuten AVO-luokassa vaaditaan! Nyt ollaan vielä siinä vaiheessa, että tyttönen suostuu hieman haluttomasti (vaihtelee...) ottamaan kapulan kuin kapulan suuhunsa ja istua töröttää sen kanssa paikoillaan niin kauan, kun sanon "kiitos". Saan nykiä ja vetää kapulaa sekä pidellä sitä molemmista päistä, mutta hyvin pysyy suussa. :) 




Ongelmaksi vaan nyt on muodostunut, ettei Nelda "uskalla" liikkua kapula suussa. Heti, kun Nelda ottaa yhdenkin askeleen, putoaa kapula välittömästi. TOSIN sain tänään Neldan ottamaan yhden miniaskeleen niin, että kapula ei tippunutkaan! Bileet! Pitää vähän pohtia, miten ratkaista tämä ongelma, kun Nelda on tällä hetkellä voimakkaan ehdollistunut joko istumaan tai menemään maahan kapulan kanssa. Neiti ei osaa tuoda sitä luokseni. Vauhtinoutoja tehdään niin, että heitän kapulan hevonkuuseen ja juoksen karkuun Neldan hakiessa sen. Useimmiten kapula tipahtaa jossain vaiheessa maahan, etten oikein kerkeä palkkaamaan hienosta noudon alkeesta, mutta ainakin Nelda tajuaa, että kapula voi olla kivakin. :) Ei neiti sitä siis sillä tavalla vihaa, kun tietää sen olevan namimaatti. Nyt vaan pitäisi saada Neldalta tuo jäykistely pois kapulan kanssa ja tyttö tajuamaan, että se suussa voi vaikka seurata! 





5.12.2011

Voi pyhä yrjö

Neldalla alkoi ihanasti oksennustaudintyyppinen juttu yöllä. : / Heräilin tunnin, parin välein siihen, että Nelda oksentaa. Tuloksena oli lähes joka kerralla pieni määrä (n. 50ml) keltaista vaahtoa. Ajattelin, että neitiä jostain syystä närästää ja oksentelee tyhjää vatsaansa, joten annoin Neldalle yöllä hiukopalaa. Pahoinvointi on jatkunut siitä huolimatta tänään, joskin iltapäivän jälkeen oksennusta ei ole enää tullut. Nelda on kuitenkin normaalia vaisumpi ja väsyneempi, tosin ulkona hieman piristyy. Neldan naamasta myös näkee, että välillä on tosi paha olo; nieleskelee, vetää suupieliään suppuun, posket pullottaa yms. Ruoka tosin maistuu hyvin, mutta neiti söi päivällisensä kyllä hieman normaalia hitaammin. Soitin eläinlääkärillekin, että tullaanko näytille, mutta hän ei kokenut siihen tarvetta, ellei vointi huonone entisestään. Ollaankin tänään sitten lenkkeilty ihan minimi, että tarpeet on saatu tehtyä. Veikkaan, että Nelda on Messarista jonkun pöpön napannut, vaikkei eläinlääkäri tätä teoriaani välttämättä tukenutkaan.

Tarakin on hieman jalkaansa potenut tänään, joten rouvallekin tästä syystä lyhyemmät lenkit ollut nyt. Huomenna soitto Taran jalasta eläinlääkäriin, jos ei ala asettumaan. Ärsyttää, kun välillä Taran jalka on parempi ja välillä huonompi. En usko, että eläinlääkäri siihen osaa välttämättä mitään sanoa, mutta kaiketi tuo kyynär olisi hyvä kuvauttaa varmuuden vuoksi. Todennäköisesti kotiudutaan taas remmilenkki- ja kipulääkekuurin kanssa...

Parantukaa tyttöseni. <3

4.12.2011

Messari-viikonloppu osa 2

Tänään Nelda oli jälleen Messarissa arvosteltavana, tällä kertaa perinteisessä Voittaja-näyttelyssä. Valitettavasti emme vuotemme viimeisestä näyttelystä onnistuneet ERIä pokkaamaan, joten taitaa jäädä haaveilu näyttely-ykkösruusukkeesta sikseen. :) Neldalainen on tasaisen EH-linjan koira, harmittavasti tuomarien mielestä Höbötintillä ei ole oikein mahdollisuuksia ERIin. Muun muassa Neldan koko ja ilme ovat usein "tulilinjalla", mutta noihin asioihin on vaikea vaikuttaa, kun Nelda vain on luotu sellaiseksi kuin neiti on. :) Ihanan persoonallinen pieni koiratyttöni, mamma kyllä näkee siun kauneuden. <3

Tuomari Marion Ten Caten (Hollanti) antama arvostelu oli kyllä muuten todella kiva ja nätisti kerrottu Neldasta. Se kuului suomeksi näin: 

"Oikeankokoinen. Hyvä luusto. Pitkä, kapea pää, jossa kova ilme. Silmät ovat pyöreät ja niiden ympärillä pitäisi olla enemmän pigmenttiä. Hyvinasettuneet korvat. Kallo ei ole yhdensuuntainen. Miellyttävä kaula. Upeat etukulmaukset. Hyvä eturinta. Leveä kyynärpäistä. Kulmautunut hyvin takaa. Oikeanlainen turkki. Liikkuu leveästi edestä."

 Nyt on sitten meillä edessä kunnon näyttelytauko, ellen yht'äkkiä jostain näyttelystä kevään korvalla innostu. Jatketaan tokon AVO-luokan liikkeiden opettelua ja salaisena haaveena mulla on, että ehkä jo ensi kesänä tai syksynä voitaisiin ekoissa AVO-luokan kisoissa käydä, jos saadaan homma toimimaan. :D

P.S. Taran vointi on ollut tänään parempi. Ontumista ei ole nyt taas onneksi ollut. :)

Loppuun vielä uuden salaman testailua ja kauniit tyttöseni!




3.12.2011

Messari-viikonloppu osa 1

Tänään oli siis Neldan kanssa ohjelmassa Messukeskuksen Helsinki Winner 2011. Täytyy kyllä sanoa, että viime vuoden Voittajaan verrattuna tänään oli jotenkin kamalan ahdasta ja epämukavaa odotella kehän laidalla. Munkin niskaan hengitti koko ajan valtava englanninlammaskoira trimmipöydällä, mutta ei siinä nyt oikein ollut muuallekaan tilaa siirtyä. :D Nelda kesti hienosti koko näyttelyn ajan, vaikka en ottanut edes kevythäkkiä mukaan. Huomiseksi on kyllä varmaan pakko ottaa se, että Nelda pääsisi edes jonnekin turvaan avaralta lattialta... Tänään olin yksin liikenteessä, joten kannettavan tavaran määrää piti vähän rajoittaa, kun olin julkisilla menossa. Toni-kepo tulee toivottavasti huomenna mukaan raahaamaan tavaroita. :)

Tuomarina meillä toimi tänään Elena Ruskovaara ja täytyy kyllä sanoa, että ihastuin hänen koirankäsittelytaitoihinsa heti! Ruskovaara jutteli Neldalle tosi nätisti, kun näki, että neiti jännittää pöydällä kopelointia. :) Nelda säkä myös mitattiin tänään ensimmäistä kertaa, mutta empä jännityksessä tajunnut tulosta kysellä. Nelda liikkui tänään aikaisempaa paremmin, ei ollut niin epävakaata meno. Harmikseni en oikein meinannut saada Neldaa esiintymään, kun neidin korvat aina sojottavat kehässä taaksepäin. Nelda kuitekin palkittiin laatuarvosanalla erittäin hyvä ja seuraavanlaisella arvostelulla:

"Hyvärunkoinen, kokoon nähden raajoiltaan vähän kevyt, sopivat takakulmaukset, riittävät edessä, hyvä eturinnan leveys, pää vielä kesken kehityksen, toivoisin leppoisamman ilmeen sekä litteämmän kallon. Ajoittain korkea häntä, liikkuu vähän leveästi edestä, erittäin sujuvasti ja maata peittävästi sivusta. Esitetään edukseen."

Tasaista EH-linjaa siis tahkotaan. :) Olisi kyllä ollut messevää saada vielä yksi ERI, niin olisin voinut Neldalle tilata tunnustukseksi Sheltit ry:n näyttely-ykkösruusukkeen! No, eihän Nelda noista ruusukkeista niin välitä, enemmän se mulle tulisi. :D

Sitten kuvia. Kiitos Marikalle kuvaamisesta, vaikkei nuo halliolosuhteet mitään helpoimpia olekaan! :)












Tehtiin Neldan kanssa odotellessa vähän kapulanpitoa ja tosi hienosti neiti piti häiriöstä huolimatta sitä suussaan! Nyt kyllä oli hieman ongelmia sen suuhun ottamisessa, mutta treenataan treenataan. Ostin Neldalle myös jostain kojusta tokoa varten merkin (sellaisen tötsän) ja metallinoutokapulan. Jos ei Neldan kanssa voittaja-luokkaan jakseta treenata kunnolla, niin voihan noita opettaa ainakin mielenvirkistykseksi. Beef-stickejä tuli myös ostettua ja saipa Nelda paikan päältä myyjältä yhden sellaisen ihan ilmaiseksikin. Kyllä maistui!
 
Ja P.S. Tara ei enää ontunut tänä aamuna, jes! Nyt seurataan tilannetta...

P.P.S. Alkoikin ontumaan nyt uudelleen. Voi ei.


2.12.2011

Ei miun muori oo vielä vanha... eihän?

Voi rakas Tara... Nyt rouva on alkanut jälleen ontumaan oikeaa etujalkaansa, vaikka tässä välissä oli useamman kuukauden tauko. Tarahan on tämän vuoden puolella ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa alkanut ontua tuota samaista jalkaa, mutta kremppa on yleensä mennyt ohi yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Nytkin sitten hieroin ja nitkuttelin Taran etujalkaa, koplasin ja vääntelin kyynärästä, mutta en oikein saanut Tarasta muuta reaktiota irti kuin huulien nuoleskelun. Jos tuo ontuminen ei lopu, suuntaamme maanantaina eläinlääkäriin. Totta kai menemme aikaisemmin tohtorin puheille, jos Tara vaikuttaa erityisen kivuliaalta tai tilanne pahenee.

Miksi Tara on alkanut nyt viimeisen puolen vuoden sisällä vaikuttamaan niin vanhalta, vaikka rouvarakas on vasta 8-vuotias? :( Mä en vielä näin nuoren koiran kohdalla haluaisi olla huolissani mistään syövistä tai nivelrikoista... Miksi Tara-parkaa piinataan näin paljon? Jotenkin se elämän rajallisuus taas kolkuttaa kovasti mieleni syövereissä, mutta en kyllä halua Taran kohdalla alkaa vielä tällaisia asioita pohtia. Miun muorin pitää elää ikuisesti.