Eka virallinen korkattu!

Nelda Nebulainen osallistui tänään ekaan viralliseen näyttelyyn n. 10 kuukautta vanhana, mahtava kokemus oli! Ei taida tämäkään harrastus nyt pariin viralliseen näyttelyyn jäädä, sen verran innostuttiin. :D Voittaja ainakin nyt seuraavaksi ja jos sitten alkukeväällä keskityttäisiin vähän muuhun ja myöhemmin sitten kehäkettuilua lisää. 8)


Nabu vinkkailee tuomarille.

Suuntasimme siis pikkusiskoni, Tonin ja tietenkin Neldan kanssa kohti Lahden KV näyttelyä. Kello soi jo 5:30, mutta onneksi kelloja oli jouduttu siirtämään yön aikana tunti taaksepäin, niin sai kuitenkin nukkua vähän pidempään periaatteessa. :)

Shelttejä Lahdessa oli narttuja 36 ja uroksia 17 kappaletta, ihan mukava määrä siis! Junnuluokassa narttuja oli 7. Mielestäni Neldan suoritus oli ihan loistava, sillä neitonen ravasi suht nätisti EIKÄ väistänyt tuomaria. Kyllä lapsosta selvästi jännitti, mutta mitään pakitusta tms. ei onneksi esiintynyt. Saatiin sitten tosiaan H eli hyvä. :) Mielestäni arvostelu oli aivan loistava enkä olisi ikinä uskonut, että Babulainen saa noin hyvät arviot, vaikka maailman kaunein koira minusta onkin. <3


Junnutytöt rivissä. 

Arviointi meni siis näin toisella kotimaisella kielellä (ruotsi):

"God typ, tillräckligt utvecklat huvud för ålder, mörka ögon, bra stop, ngt stela öron, önskar mer förbröst, fin kroppslängd, ännu ngt smal i kropp, rör sig med bra steg, bra päls och färg."

Arviointi vapaasti suomennettuna (toiv. ei isompia mokia):

"Hyvä tyyppi, riittävän kehittynyt pää ikäisekseen, tummat silmät, hyvä otsapenger, hieman jäykät  korvat, toivoisin lisää eturintaa, hyvä vartalonpituus, kuitenkin vielä hieman kapea vartalosta, liikkuu hyvällä askeleella, hyvä turkki ja väri."


Mette Tufte (NO) arvioi Neldaa ensin pöydällä, sitten juostiin kolmio, jonka jälkeen siirryttiin seisottamaan koiraa tuomarin eteen ja kehäsihteeri kirjasi arvion.

Nelda osasi olla yllättävän rauhallinen suuressa hallissa, vaikka ei koskaan ollutkaan ollut tuollaisessa paikassa... Tosin ehkä kauppakeskus Itäkeskusta täällä Helsingissä voisi verrata tuollaiseen, mutta kuitenkin. :) Neldalla on sata kertaa paremmat hermot kuin Taralla, mikä on loistavan harrastuskoiran merkki! Tosin Tara-parasta ei voi paljon huonommaksi mennä... :)


Vuoron odottelua ja muiden shelttiläisten ihmettelyä.

Tästä on hyvä jatkaa sitten Voittajaan joulukuussa. ;)

Näyttelykurssi startattu

Tänään osallistuttiin Neldan kanssa Sahaajankadun kentällä pidettävälle näyttelykurssille. Meidän lisäksemme kurssille osallistuvat 1-v. akita ja 7 kk vanha gordoninsetteri. Onneksi koiramäärä ei ole tuon suurempi, sillä muuten kaikkia koiria ei ehkä ehdittäisi käydä tunnin aikana läpi. :) Kurssikertoja on yhteensä kuusi ja tavoitteenani olisi saada Neldan "kopelointipelko" vähenemään... todennäköisesti se ei tule koskaan täysin lähtemään, mutta ohjaajamme vaikutti hyvin pätevältä, joten häneltä saamme varmasti ainakin hyviä vinkkejä.

Nyt ensimmäisellä kerralla lähinnä keskustelimme tavoitteistamme ja historiastamme näyttelyiden suhteen. Myös koirakkojen ongelmakohtia puitiin ja itse nostinkin pahimmaksi ongelmaksemme tuomarin väistämisen. Mainitsin myös Neldan nuuskuttavan välillä maata, kun pitäisi ravata kauniisti sekä neidin välillä innostuvan riehumaan hihnassa, ainakin hetkellisesti.

Ohjaajamme kävi lävitse kaikkien koirien liikkumisen sekä tyylin, jolla liikutamme koiraa. Neldalla meni tämä kerta tosi hyvin ja neiti ravasikin kauniisti vierelläni. Hieman Nelda kiristi välillä hihnaa, mutta ei kuitenkaan sentään missään kuristusotteessa mennyt. Muutaman kerran tyttönen myös hyppäsi minua vasten, mutta muuten suoritus meni nappiin ohjaajankin mielestä. Ainut asia, mitä oikeastaan saatiin viilattavaksi, oli se, että minun pitäisi juosta hieman hiljempää, sillä nyt Nelda joutuu ravaamaan aika lujaa. 

Ensi kerralla paneudumme ilmeisesti koiran kopeloimiseen ja muuhun esittämiseen. Kuvaamme myös ymmärtääkseni digikameralla koiran liikkumista, jotta näemme itse konkreettisesti, miltä se näyttää. Puhumme myös kurssin aikana yleisesti koiranäyttelyistä ja ohjaajamme lupasi antaa hyviä vinkkejä kehien kiertämistä varten.

Katotaas, mitä tästä seuraa. :)

Laitetaan vielä Neldan pöytätreenistä kuva. Piti vähän sutata taustalla olevaa rojua. :b

Mätsärimenestystä

Neldan juoksujen loppumetrejä siis mentiin, joten päätettiin osallistua tänään tuossa läheisellä Sahaajankadunkentällä pidettävään mätsäriin. Paikalla olleet uroskoirat eivät reagoineet Neldaan mitenkään asiaankuulumattomalla tavalla, joten olivat ne juoksut onneksi loppuneet, kun sitä jännättiin. :) En olisi kyllä juoksujen kanssa todellakaan jäänyt paikan päälle muiden suoritusta pilaamaan. 

Mätsäriin tosiaan osallistui yhteensä 57 pentua, mikä on mielestäni huikea määrä. Olimme vuoronumerolla 29, joten odottamista oli ja ilmakin oli huono; satoi ja tuuli. Onneksemme paikalla oli suht paljon sheltti-ihmisiä ja juteltiinkin siinä sitten kahden nuoren sheltinomistajan kanssa. Koirat remusivat ja leikkivät hihnassa sen minkä pystyivät, hauskaa siis oli!

Nelda sitten sijoittui sinisten pentujen 3. (sinisiä pentuja noin 28 kappaletta), joten olen todella tyytyväinen pikkutyttööni! Nelda jaksoi seistä maassa ihan ÄLYTTÖMÄN hienosti, varmasti Neldan paras suoritus tähän asti ellei lasketa mukaan sitä, että juostessa nenukki oli koko ajan maassa. ;) Taisi olla vielä jotain juoksujen jälkihöyryjä, kun juoksujen aikana pikkuneidosta tuli todellinen nuuskija. Tuomaria Nelda kyllä jännitti pöydällä ja pakittikin, mutta nykyään minulla on keino hallita Neldaa siinäkin tilanteessa; sain joltakin joskus vinkin, että tue koiraasi mahan alta, ja se ihme kyllä toimii? Sain ainakin mielestäni Neldan edes pariksi sekunniksi seisomaan ok pöydällä. Harmi kyllä, että tyttö edelleen jännittää tuomareita, mutta minkäs sille mahtaa. Muuten Neldalla on kyllä tosi hauskaa kehässäkin, oikein näkee, miten tyttö keskittyy ja tykkää toiminnasta.

 Nelda ja hiaaanot palkinnot. Uusi piippilelu oli ihan mahtava juttu, kun Nelda olikin jo ehtinyt hajoittaa vanhemman sellaisen. :)

Ensi viikonloppuna onkin jo ensimmäinen virallinen edessä, joten toivotaan, ettei tulla HYLin tai EVAn kanssa veke. Edes T olisi superjuttu, Hsta repisin jo pelihousuni. :D

Jättisheltti vai ei?

Ei hitsit tuon Neldan koon kanssa, itselläni on jotenkin kauhea fiksaatio tietää, onko tyttönen ylisuuri vai ei. Koitin siis tänään taas mittailla säkää & painoa ja nyt näyttäisi taas siltä, että ainakin jälkimmäistä on yllättäen tullut lisää runsaasti (n. 400g). En tiedä, voiko koirallakin paino heitellä tuolla tavalla, mutta ajattelin kyllä alunperin Neldan jäävän alle 7-kiloiseksi. Mutta ei kun ei. Säkä puolestaan näyttää milloin mitäkin, esim. tänään sain lukeman 37,8 cm, joka on siis nartun ihannekoon ylärajoilla... Missäköhän tuon voisi virallisesti mittauttaa, että näkisi, mikä on asian laita? Ainakin Lahdessa tuomari haluaa varmaankin Neldan koon tarkistaa. Graah. :b

Tara KoiraNetissä ja vääntöä Neldan kanssa

Taran viralliset terveystulokset ovat nyt sitten KoiraNetissä. Aika nopeasti sinne ilmaantuivat. :) Unohdin tosiaan, että Taran silmässä havaittiin myös pari hentoa ripseä, joten siitä tuo distichiasis-diagnoosi. Ne eivät kyllä tule vaivaamaan rouvakoiraa koskaan, joten eipä tuolla "kauneusvirheellä" tilastoissa ole väliä. :D

Neldan kanssa ollaan nyt viimeaikoina yritetty tosissaan treenata erilaisia juttuja mahdollista tokouraa silmällä pitäen. Tiedän kyllä, ettei meistä mitään himoharrastajia koskaan tule, mutta silti lapsosen kanssa tuntuu olevan välillä niin kamalan paljon vääntöä. Nelda oppii ja tekee aivan eri tavalla asioita kuin Tara ja jollain tavalla koen Neldan kouluttamisen äärettömän vaikeaksi... : / Tuntuu, etten saa oikein jäämään mitään neidin päähän ja kun miettii, että joskus noita asioita pitäisi osata tehdä vielä häiriön alla, niin se vetää mielen matalaksi. No, mutta me keskitymme nyt harjoittelemaan oppimista temppujen muodossa ja tokoa yritetään välillä siinä sivussa sitten. Olisi pitänyt aloittamaan kouluttaminen aikaisemmin, mutta tässä tapauksessa tekemätöntä ei saa tehdyksi. :)

Piippiippiippiippiip

Neldalla alkoikin nyt jokin aika sitten juoksut, että vähään aikaan ei olla nyt menossa mihinkään. :) Mä olinkin jo viikko, pari sitten ihmetellyt, että miksi ihmeessä Neldasta on tullut kamala piippaaja? No, ilmeisesti syykin tuohon nyt selvisi, kun juoksut alkoivat. Tuntuu, ettei tuo enää muuta teekään kuin piippaa hulluna. Pää räjähtää kohta. :D Pitää keksiä neitoselle jotain actionia, kun ei tuota uskalla nyt vähään aikaan irti laskea... Miten me oikein selvitään näistä juoksuista, kun Nelda on tottunut juoksemaan päivittäin hulluna?

 Nelda nöyristelee ja heiluttaa kauheasti koko ajan häntää Taatalle... Miettii varmaan, olisko siitä miehekkeeksi. :)

Trimmailin muuten yksi päivä Neldan korvakarvoja, kun eräältä foorumilta vinkin siihen sain. Löysin Youtubesta hyvän sheltin korvantrimmaus videon, mutta jälki ei kyllä ollut yhtä hyvää... Nyt vain toivon, että noihin pahimpiin kohtiin kasvaa karvat takaisin, ettei Lahdessa tuomarilta tule sanomista. B)

Karvahirviö ennen ja jälkeen tuhoamistyöni.

Niin... ja eilen sattui myös sellainen tapaus, kun Babulla oli jäänyt paskat housukarvoihin kiinni (jälleen kerran), oli Toni sitten omatoimisesti päättänyt leikata kunnon palan housukarvoja veke, että sai pökäleen irtoamaan. :D Vähän hassunnäköinen tuo on takaapäin, mutta onneksi ei olla niin näyttelyhulluja, että tuosta suuttuisi. :) Ja karvahan on uusiutuva luonnonvara!

Kehäkettu Babu Salossa

Oltiin tänään Salossa asti ja kamera sattui tulemaan mukaan, joten kaiketi sitä voisi kuvia esitellä reissulta. :) Saimme punaisen nauhan ja pääsimme punaisissa jatkoon, mutta emme kuitenkaan Neldan kanssa sijoittuneet. Olin kuitenkin SUPER ylpeä neitosesta, sillä Nelda oikeasti jaksoi kuunnella ja katsoa minua, mutta ennen kaikkea seistä ja esiintyä. Tuomariakaan Nelda ei tänään väistänyt niin paljon kuin ennen, vaikka tuomari kyllä edelleen pelotti Nabua kovasti. Ehkä tämä vielä tästä lähtee sujumaan kuitenkin. :)

Naamaillaan! Tukka hapsottaa mukavasti.

Sitten joitakin kämäsiä seisontakuvia (P.S. En tiedä, miten shelttiä pitää esittää, joten ei kannata ainakaan mallia ottaa, vaikka ei nuo kai nyt niin hirveitä ole.)

Kaunis koiralapseni. <3

Sitten kehässä. Taso oli punaisten koirien kesken aika kova, joten ei ihme, ettei sijoituttu. :) Tuomarilla oli  kyllä hieman outo tyyli jakaa nauhoja... Hän saattoi antaa parikilpailussa molemmille koirille punaiset tai siniset nauhat ja loppujen lopuksi kävikin sitten niin, että punaisia oli paljon enemmän. 

Kehäkettuillaan... :D

Tämä kuva näyttää Neldan aika hyvässä valossa, kun nuo pari koiraa vähän hassuttelevat tuossa. :)

Muutama tuttu koirakko näkyi aikaisemmista mätsäreistä. Neldalla oli todella hauskaa, kun tyttönen sai leikkiä n. 7 kuukautta vanhan shelttilapsen kanssa, hihnassa tosin. Olisi ollut niin hauska päästää parivaljakko juoksemaan kimpassa, olisi varmasti kovaa kyytiä menty, sennäköistä oli meno. :D

Tara ja (lähes) puhtaat paperit!

Olimme tänään frouvasheltin kanssa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa shetlantilaisten joukkotarkastuksessa. Aika paljon ihmisiä ja mitä suloisimpiä shelttejä oli paikalla. Hienoa, että ihmiset jaksavat olla aktiivisia terveystarkastusasioissa. Mua kyllä toisaalta huvitti se, että muut sheltit siellä oli jotenkin tosi kauniita ja rodunomaisia ja sitten mä tulen sinne tuollaisen monsterisheltin kanssa. :D No, empä antanut sen haitata.

Taralta sitten tosiaan tutkittiin terveeksi polvien ja sydämen osalta. Etenkin sydämen puolesta olen erittäin huojentunut! Silmissä Traalla on edelleen se pentuajan CRD, mikä ei tule tosin koskaan vaikuttamaan rouvan elämään. Lääkäri puhui myös jostain toisesta diagnoosista, jota hän ei tosin Taralle antanut, vaikka jotakin aihetta sille olisi hieman kuulemma ollut. En muista tämän diagnoosin nimeä, mutta siihen ilmeisesti liittyi joku silmän takakapselin (?) löysyys. Tara sai siis lähestulkoon puhtaat paperit ja mä olen tosi onnellinen ja tyytyväinen. :)

Taran kanssa kun reissattiin tuonne kahdestaan (tai no, saatiin isältä kyyti sinne, mutta takasin tultiin julkisilla), muistin taas, miten unelmamatkustaja tuo on... Tara nukkui autossa, bussissa ja metrossa, ihan erilainen suhtautumistapa matkustamiseen kuin Neldalla, joka heiluu ja yrjöää ympäriinsä. Tara on vaan niin loistava. <3

Tuote-esittelyä ja metsäilyä

Ostin tosiaan shelttiläisillä automatkoja varten häkin ja täytyy kyllä myöntää, että ymmärrän nyt, miksi se valtavankokoinen häkki oli niin halpa. :D Tuo on nimittäin ihan täysmetallia ja mahdottoman raskas kantaa... Onneksi sentään mahtui autoon ja koirat tuntuvat viihtyvän siinä (etenkin Nelda, joka ei pidä automatkoista). Ajattelin kyllä raahata tuon häkin sitten näyttelyihin mentäessä ihan halliin asti. Täytyy vaan miettiä, miten saisin sen ja koiran + muut tavarat kulkemaan yhdellä kantomatkalla.

Kauniit neidot esittelevät uutta boksiansa. <3

Ollaan tässä myös ihmetelty syksyn saapumista metsälenkkien muodossa. Kohtahan sitä taas talvi saapuu ja Nelda täyttää vuoden tammikuussa. Uskomattoman nopeasti aika on kulunut.

Nelda on kunnon linssilude ja Tara vaanii makkaraa. :D

Metsälenkin ja hullun juoksemisen jälkeen oltiinkin sitten ihan sippejä.

Nyt jännätäänkin sitten Taran terveystarkkeja, jotka sijoittuvat torstaille. Lisäksi myöhemmin tässä kuussa Lahden KV, mikä on todella iiik, sillä Nelda edelleen on mätseissä väistellyt tuomaria... Tänään ei kuitenkaan pelännyt ketään, kun Itiksessä kiersimme ja kyllä niitä silittäjiä/Neldasta kiinnostuneita edelleen riitti jonkin verran. Pentuaika oli sitten aivan toinen juttu. :)

Tulipahan tänään ostettua myös ohennussakset... Vähän niillä ja napsin Neldan korvakarvoja, mutta en kyllä tiedä, miten toi tyttönen pitäisi trimmata. :D