30.3.2016

Teinielämää ja muuta

Allekirjoittanut on ollut hieman laiska kirjoittelemaan, mutta koitetaas nyt pikainen kertaus. :) Valmistun toukokuussa terveydenhoitajaksi, mistä johtuen on kouluhommatkin tässä kovasti painaneet päälle. Maaliviiva kuitenkin häämöttää, jee. \o/

Ihan ensialkuun on pakko mainita Neldan tapaturmasta. Viime torstaina jonkin käsittämättömän sattuman johdosta Neldalle tuli kunnon haaveri leukaan. :( Koirat siis juoksentelivat keskenään ihan normaalisti ja yht'äkkiä seuraavassa hetkessä huomaan, että MITÄ, Neldan suusta valuu kamalasti verta! Sairaanhoitajana heti mietin, että nyt sillä on joku keuhkoverensyöksy ja koira kuolee käsiin. Kaikeksi "onneksi" Neldalla ei mitään noin vakavaa ollut, vaan (tämä on kauhean vaikea selittääkin...) suuhun oli tullut kammottava haava. Alahuuli oli kuoriutunut kokonaan ienrajaa myöten paljastaen hampaan juuret ja käytännössä koko alaleukaluun... Alahuuli roikkui siis sellaisena läppänä vain leuan päällä. Ajettiin sitten heti eläinlääkäriin ja nukutuksessa ommeltiin haava kiinni. Vielä on epävarmaa, umpeutuuko haava, kun luutahan ei voi ommella, vaan lääkäri joutui luovimaan jonkinlaisen ratkaisun. Lisäksi jää nähtäväksi, kärsivätkö hampaiden juuret eli Nelda saattaa menettää kaikki alaetuhampaansa. No, pääasia on, että neiti tulee kuntoon. Seuraavana päivänä Nelda olikin jo oma päristelevä itsensä. :) Antibiootti- ja kipulääkekuuri ovat toki edelleen päällä, mutta ruoka maistuu ja meininki on mitä mahtavin.

Nelda ihan tillin tallin :(

 

Firuliina sen sijaan täytti maaliskuun 20. päivä jo kahdeksan kuukautta. Mittoja täytynee ottaa tässä lähipäivinä, mutta aika lailla Neldan kokoinen on tytöstä kasvanut. Säkää on ainakin suurin piirtein saman verran, painoa vähän vähemmän. Turkkikin on jo alkanut kasvaa, muttei ole ihan vielä täysissä mitoissa. Juoksuja edelleen odotellaan, siskolla ne olivatkin jo alkaneet. 

Mutta juu. Käytiin Firan kanssa lopulta pentujen tokokurssille sen kolmisen kertaa, kun neljännellä kerralla raa'an luun syöminen oli aiheuttanut sellaiset vatsavaivat, ettei voitu treenaamaan lähteä. :( Pentutreffeillä käytiin nyt muutama viikko sitten jälleen pitkästä aikaa, olivat leikkikaverit kovasti kasvaneet ja kunnon teinimeininki oli jo pojilla. :D Fira olisi edelleen, tapansa mukaan, halunnut vaan juosta täysiä ympyrää kaikkien kanssa.

Seuraavaksi teinikoiran kanssa elämisestä narinaa. Fira on ihana, mahtava ja suloinen kuin mikä, mutta välillä kyllä niin raivostuttava, että huh huh. Etenkin lenkeillä Fira koko ajan puhisee/haukkuu muille koirille ja epäilyttävillä jutuille. Myös vetämisestä on tullut ihan sietämätöntä, vaikka ollaan Timon kanssa yritetty eri tavoilla sitä vähentää, ehkä vaan pitäisi olla vielä pitkäjänteisempiä. Fira on myös todella vilkas, siis jopa häiritsevän vilkas. Jossain vaiheessa laitoin sen pelkän energisyyden piikkiin, mutta liikuntamäärä ja aivojumppa eivät oikein vaikuta siihen. Tätä vilkkautta esiintyy siis lähinnä ulkoillessa, sisällä osaa onneksi olla jopa rauhassa ja levätä. Siskokin totesi viikonloppuna lenkillä, että miten mä oikein jaksan Firan kanssa, ei ole hänkään nähnyt yhtä vilkasta tapausta. Täytyy kyllä myöntää, että en minäkään ole yhtä vilkasta shelttiä tai ylipäätään koiraa tavannut, sen verran tättähääränä neiti lenkillä vetelee... Toivon kuitenkin, että Fira rauhoittuu aikuistuessa. Harkinnassa myös agilityn aloittaminen, se tekisi varmasti oikein hyvää. :) 

6.2.2016

Fira tokoilee

Otettiin jälleen maanantaina Firan mittoja ja neiti näytti olevan säältään 37,5cm (+0,5cm kahden viikon takaisesta) ja painoa 6,5kg (-0,2kg kahden viikon takaisesta). Neiti näyttää tuossa koossa nyt pyörivän, liekö kasvaa vielä vähäsen tai jää hieman Neldaa pienemmäksi. :) Molemmat sopivat kyllä mniulle, kun jättishelttiä Firasta on onneksi enää vaikea saada. :D




Tammikuun lopussa aloitettiin pennuille tarkoitettu tokokurssi vanhan tutun Helsingin seudun kennelpiirin kautta. Minua jännitti aika paljon ensimmäinen kurssikerta, kun Fira suhtautuu muihin koiriin niin pelokkaasti/suurella varauksella. Ekan kurssikerran alussa neiti olikin hyvin peloissaan (tärisi jopa valtoimenaan :( ), mutta rentoutui sitten ja saatiin tosi kivasti tehtyä juttuja! Tänään oltiin kurssilla nyt toisen kerran ja meni vielä paremmin muiden koirien suhteen. Fira "puhisi" muille jonkin verran, mutta keskittyi pääasiassa yhdessä tekemiseen kanssani, jee. ♥ Ehkäpä tämä siis tästä. :)




22.1.2016

Fira puoli vuotta, eikä suotta!

Koiranpennun elämän tärkeä välietappi on jälleen saavutettu, kun neitieläin täytti tiistaina 20. päivä puoli vuotta. Maanantaina oltiin perinteisesti otettu jo mittoja, ja säkää alkaa nyt olemaan 37cm (+0,5cm kahden viikon takaisesta) ja painoa 6,7kg (+0,4kg kahden viikon takaisesta). Nelda ei muistaakseni kasvanut enää juurikaan seitsemän kuukauden iästä eteenpäin.



Aletaan hiljalleen elämään sitä murrosvaihetta, että onko mulla käsissä pentu- vai teinikoira. :) Teinikoiralta Fira kyllä ajoittain kovasti tuntuu, kun neiti on jollain tapaa kovapäinen. Fira kyllä jännittää etenkin muita koiria ja outoja juttuja (esim. metro oli kääk, kun viime viikonloppuna sillä ajeltiin, mutta sitten Rautatieasema oli ok ja siellä mentiin häntä heiluen ihmisvilinässä), mutta sitten se ei kuitenkaan ole kovin ohjaajaherkkä, jos vaikka komennan neitiä, kun riehuu tai vetää hihnassa (tämä on muuten ärsyttävää, en ole ennen kuullut vetävästä sheltistä :D). Komentamisesta Fira jopa provosoituu ja alkaa pentumaisesti käsiä näykkimään. Onko tämä nyt sitä johtajuusongelmaa? :P Nelda ja Tara ovat/olivat aina kovin nöyriä ja "pahoittivat mielensä", jos komensi yhtään kovempaa.


Neldan merkitsevä katse :D



Kaiken kaikkiaan neidistä on kasvanut mielestäni (!) nätti sheltinalku. Näyttelyt kovasti kuumottelevat, mutta pakko saada tuo epävarmuus hallintaan. Aloitamme tammikuun loppupuolella tokon pentukurssin, joten sieltä saadaan kenties harjoitusta asiaan. Fira on todella innokas tekemään kyllä kaiken maailman juttuja, kun vain häsläämisen saa kanavoitua oikein. Lelut ovat palkkana pop, ruuasta ei niin väliksi. ;) Fira on kyllä ihan superenerginen sheltti, jää Neldakin kakkoseksi. :)

Loppuun vielä suloinen Nelda-hamsteri hampaineen






8.1.2016

Nelda parhaassa iässä

Vuosi vaihtui mukavasti mökkimaisemissa Pohjois-Karjalassa. Tuossa kolmen päivän aikana ehti kyllä kovasti alkaa kadehtia ihmisiä, joilla on oma piha ja varsinkin iso sellainen! Oli niin helppoa päästää koirat aina juoksentelemaan valtoimenaan; ei "tarvinnut" erikseen lähteä lenkille, kun pihassa rallasivat. Noh, elämä on valintoja ja me ollaan tämä kerrostaloasuminen valittu. :)




Neldakin täytti maanantaina 4. päivä jo kokonaiset kuusi vuotta. :) Neldahan tuli meille silloin, kun Tara oli juuri täyttänyt seitsemän eli pistää kyllä miettimään, miten nopeasti tämä aika menee! Kun alle vuoden ikäistä Neldaa muistelee, niin ei olisi koskaan uskonut, että siitä noinkin fiksu tulee, oli sen verran hazardia touhua välillä. :D Pitää vaan toivoa, että neitokainen pysyy terveenä, sillä Neldan äiti ja ilmeisesti setäkin ovat kuolleet melko nuoressa iässä jonkinlaiseen syöpään. Olisi aivan kamalaa menettää parhaassa iässä oleva koira. 




Firankin strategisia mittoja tarkasteltiin taas maanantaina. Ikää koiraneidillä tuolloin +24 viikkoa eli reilut viisi kuukautta. :) Säkää alkaa nyt olemaan 36,5cm (+2cm kahden viikon takaisesta) ja paino 6,3kg (+0,3-0,5kg kahden viikon takaisesta). Pienoinen kasvuspurtti taas tullut, mutta ollaan Firan kanssa sovittu, että kauheasti tuon yli ei mielellään mentäisi. ;) Toiveissa olisi, että neiti jäisi max. Neldan kokoiseksi, mutta saas nähdä. Neldahan on suurin piirtein säältään sen 38cm.

Firan esiteinikausi vaikuttaa kyllä startanneen viime viikkojen aikana. Ulkona puhistaan ja pöhistään vähän kaikelle, tätä toki oli jo ihan pikkupentuaikana ilmassa. Muut koirat on ehdoton nou nou, enkä niihin olekaan pakottanut tutustumaan. Luoksetulokäskyä välillä totellaan ja välillä ei. Irtipidon kanssa pitää olla tarkkana, sillä lähtee kyllä muita koiria ja ihmisiä ihmettelemään. Ihmisiä kohtaan ei siis arkuutta ole, vaan viimeksi Mustissa ja Mirrissäkin oli mielellään siliteltävänä. :) Yksinoloharjoitukset ovat edenneet hienosti ja ollaan jo muutaman viikon ajan voitu jättää koirat keskenään kotiin työpäivän ajaksi. En kyllä yhtään ymmärrä, mikä se yksi vaihe oli, kun Fira niin kovasti haukkui... Selvästi tuo tilan rajaaminen ja tekemisen järjestäminen yksinolon ajaksi ovat kuitenkin auttaneet.

Pakko vielä kertoa yksi Firan hassu tapa, ettei itseltä pääse koskaan unohtumaan. Neidillä on siis joku outo pakkomielle tehdä itsestään sähköinen! Fira hankaa itseään sohvaa vasten niin, että sähkön ritinä ja ratina vaan kuuluu. Operaation jälkeen Firalla on koko turkki ja etenkin "tukka"  ihan pystyssä. :D Sitten neidin on pakko päästä haistelemaan sormea, että saadaan pieni sähköisku nenänpäästä. Ihan hassu otus. 

Loppuun vielä hetki sitten alkanutta lumisadetta ihmettelevä Fira. :)