Pari viime päivää (ja oikeastaan koko viime kuukausi) ovat olleet hyvin action-painotteisia, joten koitetaas purkaa hieman... :)
Tämän viikon torstaina olimme epävirallisesti AVO-tokoilemassa Neldan kanssa Ojangon Tehis Cupissa. Mä otin jo alusta lähtien sillä asenteella, ettei osallistuttu varsinaiseen kisaan, vaan pidin palkkaa mukana ja yritin pitää Neldan hyvällä fiiliksellä. Opinpa sitten siinä samalla, että kokeissa Neldan suurin probleema ei ehkä olekaan mun jännittäminen, vaan se, että tyttönen on vielä erittäin kiinni palkassa. Jännittäminen, liian vähäinen palkkaamattomuustreeni, kokemattomuus ovat varmasti kaikki yhdessä olla tekijöitä, jotka vaikuttavat meillä siihen, ettei kokeissa onnistuta. Toki olin tuossa kokeessa huomattavasti itsevarmempi (huomasin jälkeenpäin äänestäni, eleistäni), kun oli nami taskussa. Palkkasin Neldan aina liikkeiden jälkeen eli en namilla varsinaisesti houkutellut. Silti esim. seuraaminenkin meni 9 arvoisesti, sillä neiti oli niin pätevänä! Juuri niin kuin treeneissä teki, tasonsa mukaisesti. :) Palkkaamattomuustreeniä siis lisää, pitää yrittää aivopestä tuo tekemään motivoituneesti, vaikkei namia olekaan taskussa.
Tuossakin kokeessa nollattiin se hiton paikallaolo (nousi istumaan, josta sitten lopussa seisomaan, ei liikkunut kuitenkaan paikaltaan), luoksetulo (nousi seisomaan, kun olin vielä menossa kutsumispaikalle) sekä seisominen seuraamisen yhteydessä (käveli perässäni, mutta pysähtyi viimein 2. tai 3, käskyllä + kääntyä katsomaan perääni mennessäni taakse). Neldalla oli kuitenkin koko kokeen ajan TODELLA makea fiilis ja neiti teki ihan superinnolla töitä! Noutamisestakin pokattiin tällä kertaa 10, sillä Nelda ei mälvännyt kapulaa yhtään + haki ja toi hienosti laukalla! Eli treenistä on ollut siihen apua. :) Luoksarista oltaisiin varmasti saatu noin 8, sillä Nelda teki pysäytyksen kuitenkin aivan tasonsa mukaisesti. Kaukot ja hyppy menevät kyllä aina tosi hyvin, 10 saatiin nytkin. Pitää kuitenkin selvästi ottaa takapakkia tuossa paikkiksessa ja treenata ahkerammin koiran jättöjä ja jääviä liikkeitä. Miten sitä saisi Neldan olemaan ahdistumatta, kun jätän neidin odottamaan seuraavaa käskyäni? Neldan jotenkin paineistuu ihan kamalasti siitä, kun joutuu jäämään yksin odottamaan.
Tänään puolestaan olikin vuorossa jotain ihan muuta, nimittäin kauan odotettua paimennusta!
Kuvien kopioiminen ja levittäminen on ehdottomasti kielletty tilanomistajien toiveesta!
Nelda valmiina komennukselle! Nelda oli ihan kummallinen, kun tultiin tilalle. Johtui varmaan siitä, kun ensimmäistä kertaa elämässä lammas haisi nessuun. :D Nelda mm. hankasi itseään kuvassa takana olevaa aitaa vasten kuin olisi ollut huumattuna...
Ensin tutustuttiin lampaisiin pitkässä liinassa. Neldalla oli alussa kova hinku niiden perään (joskin kesti ennen kuin Nelda hokasi lampaat) ja ajattelinkin, että mitä tästä nyt tulee... Pelkäsin Neldan saalistavan lampaita. Onneksi homma meni kuitenkin ihan päinvastoin, sillä lampaiden suojelu on tärkeintä. :) Kouluttajat myös korostivat tätä joka välissä.
Sitten päästiinkin irti liinasta, jokainen pääsi paimentamaan kaksi kierrosta n. 5-10min kerrallaan. Nelda osoitti ajoittaista kiinnostusta lampaita kohtaan, mutta kunnioitti paimenkeppiä erittäin paljon, jahtaamiseksi ei siis todellakaan mennyt. Kepin takia Nelda ehkä hieman passivoitui touhuun ennen aikojaan, sillä keppi pelotti jostain syystä? Lisäksi lampaatkaan eivät olleet enää niin superkiinnostavia, kun saatiin vapaana jolkotella. Ajattelikohan Nelda niiden olevan ikään kuin toisia koiria, kun ei innostunut niitä paimentamaan? Tai sitten lampaat ovat vaan liian hitaita ja isoja Neldalle, ettei niitä kiinnosta ajaa takaa (pikkuelukoita kyllä jahtaa). Voihan se totta kai niinkin olla, ettei paimennusviettiä tällä lammaskoiralla vaan ole.
Nelda tykkäsi vetää pääasiassa rundia lampaiden ympäri. x) Toni oli mukana ja Nelda oli koko ajan hirveän paljon Tonin perään, mikä myös haittasi tekemistä. Neldan maailmassa selvästi oma lauma > lammaslauma. :) Jos sitä kuitenkin syksyllä kokeilisi uudestaan? Oli ihan mahtava kokemus ja tälläkin reissulla oppi omasta koirasta taas todella paljon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti