Raivotar Nelda

Nyt ollaankin Neldan kanssa ihan olan takaa paneuduttu agilityn ihmeelliseen maailmaan, kun käydään toukokuun ajan aksatreeneissä kahdesti viikossa. :) Enemmän meidän pitäisi kyllä tokoon panostaa (koekin edessä huomenna, jee...), mutta Neldalta agility tuntuu luonnistuvan paaaaaljon paremmin. 

Keskiviikkona olimme I-HAH:n ensimmäisissä treeneissä. Jännitin ihan kauheasti, kun tiesin "joutuneeni" Neldan kanssa vaativampaan treeniryhmään, mutta onneksi treenit menivät ihan mukavasti. :) Kanssatreenaajat olivat oikein kivoja ja agilitykouluttajamme Sanna Ristikartano tuntui löytävän tosi hyvin Neldalle ja Neldan vauhtiin sopivia ratkaisuja! Treeneissä harjoiteltiin aika samanlaisia asioita kuin eilisissä Heli Kallioniemen treeneissä (Etelä-Suomen Shelttien tekniikkatreenit jatkuvat siis vielä tämän kuukauden). Termit on mulla vähän hakusessa, mutta tehtiin mm. hidastamisia ja merkkaamisia (putkijarrutusta jne.) ja Neldalta ne sujuivat mun mielestä ihan kohtuullisen hyvin. Takaakiertoja ja eteenlähettämistä pitäisi treenata omalla ajalla, mutta tässä kuussa päästään hieman huonosti Ojangon ulkokentälle treenailemaan.

Etenkin eilisissä Helin treeneissä tuli taas huomattua, että Nelda on vaan niin nopea, että mun on todella vaikea pysyä sen vauhdissa, mistä johtuen tulee sitten kieltoja ym. Helikin kokeili lopussa tehdä Neldan kanssa rataa ja sai hänkin juosta oikein paljon meidän neidin perässä. :D Täytyy kyllä myöntää, että yllätyin, kun Nelda lähti tuosta vaan semivieraan ihmisen matkaan. Emmä taidakaan Neldalle aivan niin korvaamaton olla. :') Eilen alkoi kyllä taas ärsyttämään oma kömpelyys ja radan unohtamiset. Tiedän kyllä, että ollaan kehitytty viime syksystä paljon, mutta mä en pysy yhtään Neldan kehityksen perässä.

Neldasta kyllä tosiaan huomaa, että viime kuukausien aikana agility on vienyt neidin ihan mukanaan. Aina kun mennään agilitykentälle, alkaa KAMALA räyhääminen ja haukkuminen. Riehuminen pahenee etenkin, kun on muiden koirien ratavuoro ja Nelda joutuu seuraamaan sivusta. Esim. eilen Nelda söi raivokkaana sijaistoimintona mun takkiin reiän, puri mua lahkeeseen, mälväsi hullunkiilto silmissään palloa, kun toiset suorittavat rataa. :D Hävettää kyllä toi Neldan käytös, kun siihen liittyy välillä sitä, että on PAKKO käydä nopeasti rähähtämässä toiselle koiralle, kun päästän Neldan valjaista ja mennään rataa aloittelemaan. Jatkossa aion kantaa Neldan radalle, ettei tällaisia juttuja pääse käymään. Ainakin intohimoa ja sisäistä paloa lajia kohtaan Neldalla riittää. Mites tuo saataisiin tokoon siirrettyä? :D

Olimme tänään myös lenkillä kaverini Marikan ja hänen sammari Tiuhtinsa kanssa Laajasalon Tullisaaressa. Alempana kuvasatoa lenkiltä. :)


Marika on yksi Taran lempi-ihmisistä ja sen huomaa. <3

 THE valkuaiset!

Tara <3 kevät ja oma pallo

Puikkonokka Nelda ei tullut oikein Tiuhtin kanssa toimeen. Koko ajan piti hammastella, mutta ehdittiin välillä poseeraamaankin. :D

"Help me muthafuckers!"

Bonuksena kaunis lumenvalkoinen Tiu, joka oli lenkin jälkeen vähemmän valkoinen. :D