Jälleen mukavat tokotreenit takana. :) Agilitytreeneissä ei tällä viikolla oltukaan, sillä shelttiset olivat eilen fysioterapeutilla, jonka käsittelyn jälkeen olisi hyvä pitää levossa ainakin sen yhden päivän. Tokotreeneissä paneuduttiin tällä kertaa kunnolla Neldan edistämiseen seuraamisessa ja kouluttajan mukaan olenkin saanut jo hyviä tuloksia aikaan. Nyt päätettiin, että jatkan edistämisen poistotreeniä siten, että aina kun Nelda meinaa keulia, hidastan sitä omalla kädelläni. Vaikka Nelda menee namin perässä aina kovasti, tuntui neiti kuitenkin tajuavan, kun välillä himmailtiin ja välillä taas mentiin, että mikä on homman juju. Nyt pitäisi vaan jaksaa treenata ja päästä siitä namistakin eroon.
Saatiin kyllä tänään kuulla kouluttajalta niin kannustavia sanoja, kun hän rupesi kyselemään, milloin olemme Neldan kanssa kokeisiin menossa. Osasin vaan vastata ympäri pyöreästi, että kesällä, mutta hänen mukaansa Neldan kanssa kannattaisi jo aika nopeasti mennä kokeisiin. :) Kuulemma enää lähinnä pientä hiomista liikkeissä, vaikka musta tuntuu, ettei osata mitään. :D Mua kanssa kyllä vähän jännittää, miten liikkeet sujuvat kokonaisuutena tai miten ylipäätään koemainen tilanne sujuisi, mutta kuten kouluttajakin sanoi, ollaan me nyt Neldan kanssa sen verran kokeneempia, että turha sitä on juurikaan pelätä. Menee varmaan ihan eri rutiinilla kuin ekat kokeet, jolloin oltiin (tai ainakin mä :D) ihan pjaskat housussa.
Mutta mitä enemmän tähän tokoon nyt hiljalleen pääsee sisälle, alkaa kaikki kauneusvirheet niin liikkeissä kuin muissakin asioissa häiritä... Esimerkiksi Neldan levottomuus "väliajalla", kun ei tehdä mitään, on asia, johon pitäisi pikimmiten puuttua. Nelda saattaa keksiä jotain omaa puuhaa, kuten haahuilemista tai jopa rynnätä muiden koirien luokse, jos ei ole käskyn alla. Kokeissahan ei varsinaisesti saisi väliajalla antaa mitään käskyä, joten pitäisi alkaa oikeasti treenaamaan sellaista Neldan kanssa, että nyt vaan ollaan. Nelda on niin reagoiva, että eniten mua nappaa se, kun neiti karkaa tekemään lyhyen rähähdyksen jonkun toisen koiran suuntaan. Mun pitäisi jotenkin siis saada motivoitua Nelda siten, että kun tehdään töitä tai odotellaan seuraavaa tehtävää, niin mun seurassa kannattaa pysyä. Heti jos meidän prinsessaa vähän kyllästyttää tai namuja ei tule normaalilla tahdilla, niin heti ollaan luopumassa leikistä.
Tokoileva jänis?
Ei oo enää nykyään näinkään paljoa lunta meidän kentällä, jes! ;)
Tokoileva jänis?
Ei oo enää nykyään näinkään paljoa lunta meidän kentällä, jes! ;)
2 kommenttia:
Miten niin kokeissa ei saisi antaa väliajalla käskyjä? :D Meillä oli (/on?) myös Zeldan kanssa tuo liikkeiden väli suurena ongelmana. Joko niin, että koira tylsistyi, lähti haahuilemaan nenä maassa ja lopetti hommat. Tai niin, että se alkoi kaahottaa ja kiljua ympäri kenttää kiihdyksissään (koiran vireestä riippuen ;D)
Vikat kokeet olenkin mennyt aina suoraan liikkeestä seuraavaan - koira koko ajan käskyn alla ja seuraamisessa edellisen liikkeen lopusta seuraavan alkuun. En edes katso tuomaria kohti liikkeiden välissä, saati kuuntele mahdollisia kommentteja. Koko ajan huomio ja käskytys koirassa, jottei sillä milään muotoa katkea tekemisen ketju ja pääse omaan moodiinsa..
Mä jotenkin olen sellaisessa luulossa, ettei saisi käskyttää väliajalla. Muistelisin, että ihan jopa meidän tokokouluttaja olisi näin sanonut. Saattaa toki olla, että muistelen omiani tai sitten tuo käskytysasia koskee korkeampia luokkia.
Meilläkin Nelda tosiaan keksi milloin mitäkin kokeissa... Etenkin loppua kohden saattoi kiihtyä kovasti (vinkuminen, haukkuminen) tai sitten tylsistyä totaalisesti (haahuilu, mun välttely). Tästä viisastuneena täytynee pyytää tuomaria jatkossa antamaan kommentit myöhemmin, että saataisiin hommat tehtyä. Eikös niin saakin tehdä?
Lähetä kommentti