Messari-viikonloppu osa 1

Tänään oli siis Neldan kanssa ohjelmassa Messukeskuksen Helsinki Winner 2011. Täytyy kyllä sanoa, että viime vuoden Voittajaan verrattuna tänään oli jotenkin kamalan ahdasta ja epämukavaa odotella kehän laidalla. Munkin niskaan hengitti koko ajan valtava englanninlammaskoira trimmipöydällä, mutta ei siinä nyt oikein ollut muuallekaan tilaa siirtyä. :D Nelda kesti hienosti koko näyttelyn ajan, vaikka en ottanut edes kevythäkkiä mukaan. Huomiseksi on kyllä varmaan pakko ottaa se, että Nelda pääsisi edes jonnekin turvaan avaralta lattialta... Tänään olin yksin liikenteessä, joten kannettavan tavaran määrää piti vähän rajoittaa, kun olin julkisilla menossa. Toni-kepo tulee toivottavasti huomenna mukaan raahaamaan tavaroita. :)

Tuomarina meillä toimi tänään Elena Ruskovaara ja täytyy kyllä sanoa, että ihastuin hänen koirankäsittelytaitoihinsa heti! Ruskovaara jutteli Neldalle tosi nätisti, kun näki, että neiti jännittää pöydällä kopelointia. :) Nelda säkä myös mitattiin tänään ensimmäistä kertaa, mutta empä jännityksessä tajunnut tulosta kysellä. Nelda liikkui tänään aikaisempaa paremmin, ei ollut niin epävakaata meno. Harmikseni en oikein meinannut saada Neldaa esiintymään, kun neidin korvat aina sojottavat kehässä taaksepäin. Nelda kuitekin palkittiin laatuarvosanalla erittäin hyvä ja seuraavanlaisella arvostelulla:

"Hyvärunkoinen, kokoon nähden raajoiltaan vähän kevyt, sopivat takakulmaukset, riittävät edessä, hyvä eturinnan leveys, pää vielä kesken kehityksen, toivoisin leppoisamman ilmeen sekä litteämmän kallon. Ajoittain korkea häntä, liikkuu vähän leveästi edestä, erittäin sujuvasti ja maata peittävästi sivusta. Esitetään edukseen."

Tasaista EH-linjaa siis tahkotaan. :) Olisi kyllä ollut messevää saada vielä yksi ERI, niin olisin voinut Neldalle tilata tunnustukseksi Sheltit ry:n näyttely-ykkösruusukkeen! No, eihän Nelda noista ruusukkeista niin välitä, enemmän se mulle tulisi. :D

Sitten kuvia. Kiitos Marikalle kuvaamisesta, vaikkei nuo halliolosuhteet mitään helpoimpia olekaan! :)

Tehtiin Neldan kanssa odotellessa vähän kapulanpitoa ja tosi hienosti neiti piti häiriöstä huolimatta sitä suussaan! Nyt kyllä oli hieman ongelmia sen suuhun ottamisessa, mutta treenataan treenataan. Ostin Neldalle myös jostain kojusta tokoa varten merkin (sellaisen tötsän) ja metallinoutokapulan. Jos ei Neldan kanssa voittaja-luokkaan jakseta treenata kunnolla, niin voihan noita opettaa ainakin mielenvirkistykseksi. Beef-stickejä tuli myös ostettua ja saipa Nelda paikan päältä myyjältä yhden sellaisen ihan ilmaiseksikin. Kyllä maistui!
 

Ja P.S. Tara ei enää ontunut tänä aamuna, jes! Nyt seurataan tilannetta...

P.P.S. Alkoikin ontumaan nyt uudelleen. Voi ei.