8.7.2011

Ohjelmassa remmilenkkeilyä ja kipulääkkeitä

Varasin Taatalle pari päivää sitten koipitohtorille ajan Apexiin Malmille, kun jalka meni yllättäen pahemmaksi. Oltiin heittelemässä palloa läheisessä ulkoilupuistossa ja Tara alkoi ontua todella pahasti. Akillesjänne ei kuitenkaan tuntunut olevan sijoiltaan, mutta enhän minä noista tiedä. Kotiin sitten köpöteltiin kuin mikäkin mummojengi... Tosiaan pari päivää jouduttiin jalan kanssa odottelemaan, kun itsellä oli töitä 12h + työmatkat. 

Tänään sitten ortopedi väänteli ja käänteli Tartsaa, joka ei kyllä arvostanut sitä lainkaan. Tutkittiin lonkat, polvet ja kintereet. Lonkissa ei ongelmaa, polvissa ehkä aavistuksen verran joustoa ja kintereissä oletettavasti löysyyttä. Lääkäri kuitenkin sanoi, ettei ontuminen johdu luksaatiosta tällä kertaa, hän ei nimittäin saanut sitä liikutettua pois paikaltaan. Tämä on sinänsä outoa, kun joku pari kuukautta sitten Taralta meni kuitenkin tuo jänne sijoiltaan, mutta sain sen paikoilleen. Tuon episodin jälkeen ei ole mennyt enää sijoiltaan. Toistaiseksi Tara ei siis tarvitse ainakaan uutta akillesjänteen korjausleikkausta.

Ortopedi myös kokeili Taran selkää, ei siinäkään mitään vikaa. Reisissä sen sijaan lihaksia kokeillessa lääkäri tykkäsi, että vaikuttavat kipeiltä (tärisivät kovasti), joten vaivaa hoidetaan nyt sitten reisilihaksen revähtymänä. Saatiin 10pv kipulääkekuuri sekä rajoitus, että Taataa saa viedä vain lyhyille remmilenkeille... Tämä on kamalaa, sillä Tara tykkää liikkumisesta ja palloleikeistä. Ahdistaa, kun rouvaa ei saa pitää edes vähän vapaana. En tiedä, miten kestetään tämä pari viikkoa, mutta ei tässä muukaan auta. Koitan aktivoida rouvakoiraa sisällä, mutta eihän se fyysistä rasitusta korvaa. Neldakin varmasti kaipaa lenkeille leikkikaveria. :(

 Toivottavasti tällaiset päivät eivät ole vielä hetkeen ohitse!




Parin viikon päästä sitten otetaan röntgenkuvia, jos Tara edelleen kuurin loputtua alkaa ontumaan rasituksen yhteydessä. En kestä ajatusta, että Tara ei voisi enää koskaan liikkua niin kuin haluaa. Pelkään kamalasti, että Taatalla on joku luusyöpä tai nivelrikkoa... en haluaisi joutua lääkitsemään koiraparkaa loppuelämän kipulääkkeillä, mutta seurataan nyt tilannetta ja yritetään olla stressaamatta. : /

Ei kommentteja: