Vaivoja, kremppaa ja pikkasen liitelyä

Oi ja voi. Tarallahan on tosiaan sellainen tilanne, että saatiin eläinlääkäriltä kehotus poistaa nuo yläposkihampaat, kun ne on jostain syystä murtuneet. Tällainen operaatio voidaan tehdä vain Veikkolan Anidentissä, joten laittelin sinne viestiä hinta-arviosta ja mitä operaatioon sisältyy. Vastaukseksi saatiin, että pikkasen vajaalla tonnilla (1000 e) selvittäisiin. Tämä hieman kyllä kylmäsi mieltä (opiskelijalla ei ole koskaan liikaa rahaa D:), mutta pakkohan tuo muori on hoitaa kuntoon. Soittelen tässä kesäkuussa vielä tuonne Tapiolaan, missä vakuutukset ovat, ja kyselen vähän, kuinka paljon on mahdollista saada korvausta. Onneksi nuo hampaat eivät vaivaa Taraa vielä mitenkään, mutta ehdottomasti hoidetaan ne kuntoon kuitenkin. :) Taatalla on myös tuo vanha tuttu akillesjänne ruvennut taas vaivaamaan. Täytynee käydä senkin suhteen vielä jossain vaiheessa tohtorilla, jos pahenee. Tylsää, kun sekin täytyisi nyt kolmannen kerran leikata, mutta eipä mahda mitään. Haluan kuitenkin taata Taralle hyvän ja aktiivisen koiranelämän, joten jos mikään alkaa missään vaiheessa rouvaa rajoittamaan, se hoidetaan kuntoon, jos voidaan. :) Tuossa Taran akillesjänteessä on sinällään jännä juttu, että ekan kerran se leikattiin muistaakseni 2005, sitten 2008 ja nyt 2011 pitäisi taas leikata. Näyttää, että jänne kestää sen kolmisen vuotta ja sitten operaatio on taas edessä.


Muori hiippailee kesätukassa biitsillä.

Vaikka mieli on hieman matalalla Taran vaivojen takia, kävin kuitenkin tänään molempien shelttiläisten kanssa Ojangossa vähän agiliitelemässä. :) Tara sai tehdä pelkästään putkea ja pussia + hieman aitajuttuja ilman että tarvitsee hypätä. Muori nautti täysin rinnoin tekemisestä, ei vaivannut mikään, kun tukka putkella mentiin. :D Neldan kanssa puolestaan tehtiin takaaleikkauksia ja takaakiertoja. Kai ne jotenkin sujuivat. x) Oma silmäni ei ole vielä niin harjaantunut, että osaisin sanoa, tehtiinkö edes mitään oikein, mutta ainakin hyvältä tuntui. Sitten treenattiin pikkasen lähettämistä ja sen sellaista. Pussia myös koklattiin ja loistavasti alkoi sujumaan. Lisäksi kolauteltiin vähän keinua ja sekin meni loistavasti. Nelda jopa karkasi kerran yksin keinulle (ilman, että mikään olisi pehmentämässä alastuloa) ja neiti suorittikin sen aivan oikeaoppisesti. :D Onneksi ei mennyt rämäyttämään tai muutakaan... kontaktitkin meni hienosti, mutta ei me vielä olla noin sitä valmiita suorittamaan, paitsi ehkä Bobon mielestä! 

Pikkiriikkisen oli hallintaongelmia Neldan kanssa kentällä. Pari kertaa piti karjaista, kun neiti lähti juoksemaan kohti toista koiraa, MUTTA tulipahan Nelda kuitenkin takaisin ja sai sitten mahtavankokoiset kehut. :) Oon edelleen vissiin liian tylsä Neldan mielestä. Ensi kerralla pitää varmaan pukeutua pelleasuun, kun Ojankoon mennään.