Räpellystä

Nyt on ollut oikein tehoviikonloppu koirien kanssa, kun oltiin taas eilen käymässä Ojangossa. :) Tämä treenikerta oli kuitenkin aika lyhkänen, mutta silti huomasin, että Nelda pikkusen väsyi. Täytynee siis vaan edelleen lyhentää treenejä ja pidentää taukoja, jotta motivaatio ja oikeanlainen vireystaso säilyvät. Tiedän, että Nelda on kyllä halutessaan nopsa, mutta mun hitaus ja (vielä) osaamattomuus ohjaajana sekä Neldan väsymys ei ole hyvä yhdistelmä, kun neiti rupeaa vähän jätättämään ja menemään laiskasti. Täytyy vaan ymmärtää, kun lajikin on Neldalla tosi uusi vielä, niin ei se kerta kaikkiaan vaan jaksa. Joka kerta, kun tuolla ollaan, raksuttaa neidin hoksottimet kuitenkin täysillä. :D

Tällä treenikerralla huomasin ilokseni, että Nelda alkaa jo ehkä ihan vähän ymmärtämään ohjauksen päälle. Tehtiin pientä radanpätkää + harjoiteltiin puomin kontaktiosuuksia + opeteltiin rengasta muutaman kerran. Radanpätkää, joka on suherrettuna tuossa alempana, otettiin eka osissa, muutama este kerrallaan, mutta lopussa pystyttiin vetämään se kokonaan, mikä oli tosi jees. :) Tässä vaiheessa Nelda vielä jaksoi keskittyä ja oli musta tosi nopea. 3. ja 4. esteen välissä oli tarkoitus treenata vähän takaaleikkausta, mutta se ei nyt oikein mennyt niin kuin piti. Tai sitten tuossa ei ollut edes tarpeen tehdä takaaleikkausta, mutta mistäs minä tiedän. :) Joku kokeneempi osaa varmaan sanoa. Jyrkkä kohta tuossa kuitenkin on, vaarana, että koira sinkoutuu eteenpäin huitsin nevadaan. :D

Puomin kontaktit menee jo tosi kivasti. Nelda osaa jo aika hyvin rauhottaa alastuloa ja pysähtyä kontaktialueelle. Menohaluja olisi kyllä kovasti, kun palkka odottelee nokan edessä. :) Rengas puolestaan alkoi sujua ihan ok, mutta ei me olla todellakaan vielä vauhdista sitä ottamassa. Pääasia on, että Nelda hyppää sen läpi ehkä 75% varmuudella, kun kovasti osoittelen ja herkulla houkuttelen.

Tarakin sai tehdä tuon samaisen radan, mutta ilman pientäkään hyppyä. Vitsit, kun muori oli niin sairaan nopea!