Oltiinpa tänään Neldan kanssa Sahaajankadun kentällä mätsäressä. Paikalla oli yllättävän vähän koiria (ainakin muissa luokissa kuin juuri siinä, johon me osallistuimme :D), luultavasti erittäin tuulinen sää oli karkottanut osan osallistujista.
Osallistuin Neldan kanssa tosiaan pieniin aikuisiin, sillä tyttöä ei enää katsota pennuksi, kun ikääkin on jo 1v ja 4kk. :) Saimme pariksemme parikilpailussa bedlingtoninterrierin, jonka kanssa oli selvästi enemmän treenattu esittämistä. Mehän olemme viimeksi pyörähtäneet kehässä Voittaja-näyttelyssä 12.12., jolloin homma sujui ainakin loistavasti. :) Tänään Bobolla oli ehkä tauosta johtuen vähän huonompi päivä, eikä pöydällä seisominen onnistunut lainkaan. Neiti pelkäsi tuomaria myös, mikä oli yllättävää. Onneksi tuomari oli kuitenkin ymmärtäväinen. Noottia tuli myös siitä, että juoksutin Neldaa makupalan kanssa, sillä silloin koira ei esiinny vapaasti, vaan pitää tiukkaa kontaktia. En olisi ilman neuvomista tuotakaan tajunnut. Täytynee alkaa harjoitella taas liikkeitä ja etenkin pöydällä seisomista. Veikkaan, että viimeaikaiset eläinlääkärikäynnit ja ikävät kokemukset pöydällä, ovat vaikuttaneet tuohon pöytäpelkoon taas... Sinällään harmittaa, kun Voittajassa pöytä sujui täydellisesti. D:
Sinisten loppukisassa sijoituttiin Neldan kanssa kuitenkin hienosti ensimmäiseksi. :) Nelda jaksoi seistä upeasti korvat eteenpäin suunnattuina, vaikka tuuli kovasti. Olin kyllä ihan ällikällä lyöty, vaikka tiedän seisomisen olevan Neldan vahvuus kehässä.
BIS-kehässä Neldalla eivät kuitenkaan hermot enää pitäneet, vaan neiti rupesi haukahtelemaan muille koirille ja selvästi turhautumaan. Harmittaa sinänsä, koska BIS-kehässä meillä meni muuten hyvin, kun tuomarit tulivat silittelemään koiria, ei Nelda väistänyt, vaikka korvat menivätkin vähän luimuun. Pitäisi treenata Neldan kanssa kärsivällisyyttä, mutta ei taida omistajallakaan olla tarpeeksi kärsivällisyyttä seisottaa koiraa paikoillaan sata vuotta. :P
1 kommentti:
Hjuva te! :)
Nähdään pian!
Lähetä kommentti