Kamalaa... Oon nyt todella herännyt siihen, että Nelda saattaa olla jonkin sortin remmirähjä, lievimmästä päästä tosin. :/ Oonhan mä jo aikaisemminkin huomannut, että toisinaan Nelda saattaa innostua haukkumaan ohimenevälle koiralle, etenkin, jos toinen koira provosoi Neldaa jotenkin. Parina viime päivänä on vaan tuntunut siltä, että toisen koiran ei tarvitse kuin kävellä ohitse (edes Neldaa katsomatta) niin heti on neidin pakko päästää sananen suustaan. Nelda ei siis ole aggre, mutta haluaisi päästä moikkaamaan.
Babuhan on aina ollut vähän sellainen, että neiti on hirveen kiinnostunut muista koirista: Nelda kyttää, vaanii ja tuijottaa eli käytöstavat kohdata toinen koira on hukassa (omistajan vika, I know). Nyt kun toivottavasti agilityn alkeiskurssin testitilaisuuteen osallistuminen lähestyy, on mun pakko alkaa opettamaan tolle jonkinlaista hihnakäyttäytymistä. Siis ei Nelda ole joka päivä ja koko ajan tuollainen kyttääjävaanija, mutta viime viikkoina toiminta on selvästi lisääntynyt. Oon selvästi pitänyt liian höllää kuria ja Neldan murkkuikä kanssa varmaan painaa päälle.
Meinaan nyt yrittää tästä lähtien joka lenkille ottaa namipussin ja mahdollisesti naksun mukaan muiden koirien varalta. Iltalenkillä sain jo aika hyvin neidin hallintaan sillä, että kun näin koiran tulevan vastaan, otin Neldan sivulle ja syötin namua suuhun. Aina kun Nelda otti kontaktia minuun, sai neiti siis palkan. Tosi hyvin tyttönen siinä vierellä sitten pysyikin, mutta heti kun toinen koira oli mennyt ohitse, piti neidin käydä nuuhkasemassa jäljet perästä... työnsarkaa siis riittää.
Kauheeta, kun sitä oli jotenkin sokeesti kuvitellut, että hyvinhän tuo on hallinnassa... Tosiasia on kuitenkin se, että jos Babu olisi sakemanninkokoinen niin olisi mulla hankala ongelma käsissä. Huono omistaja -fiilis pukkaa päälle. :( En halua olla yksi niistä omistajista, joiden pikkuräksy räyhää remmin päässä ja voimalla sitä sitten hallitaan. Kuria siis kehiin nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti