Teoriasta käytäntöön

Hih, huvitti tänään lenkillä, kun ensimmäistä kertaa elämässä tuntui, että koiran kouluttamisesta oli jotain hyötyä. :D Oltiin nimittäin tuolla läheisessä ulkoilupuistossa ulkoilemassa ja koirat olivat irti. No, tuolla on niin hyvät ladut, että hiihtäjiä siellä on kanssa aika paljon, mutta onneksi heidän kanssaan ei ole vielä koskaan konfliktia tullut. 

Olimme tosiaan kävelemässä ladun viertä (ympärillä niittyä) ja Taralla kun on tapana mennä tekemään kakkoshätä kauas pöpelikköön, niin nytkin neiti sitten teki näin. Näin, että kaukaa lähestyy hiihtäjä ja ajattelin, että kyllä Tara ehtii tuotoksensa tekemään, mutta ei kun ei. Hiihtäjä sivakoi vaan lähemmäs ja kunnes Tara viimein sai asiansa hoidettua oli hiihtäjä jo kohdalla. Tara lähti juoksemaan hangesta suoraan hiihtäjän eteen, mutta onneksi ymmärsin kylmänrauhallisesti sanoa: "Tara, odota." niin neiti jäi sitten seisomaan paikalleen kuin suolapatsas. :D Hiihtäjä hiihteli rennosti ohi ja Tara törötti hienosti paikoillaan, tulipa vähän ylpis olo, kun muutkin ihmiset näki, miten hienosti koulutettu koira mulla on. <3 Nelda puolestaan oli jo valmiiksi hihnassa, kun en luota siihen. Neiti voi sännätä minkä tahansa ja milloin tahansa perään. Eilenkin lähti kimpassa Taran kanssa jäniksen perään, mutta tulivat melkein heti takaisin, huh.

"Miulla välähti kerrankin!" tuumaa Tara kulmiaan kohottaen. Awwws.

Muita kuvia sitten eiliseltä, olimme läheisellä kentällä hihhuloimassa, vaikka se onkin jäädytetty. :b Tara-raukka ei yhtään tykkää olla jäällä, kun on niin liukasta. Hangessa sen sijaan neiti jaksaa ilakoida.

Kaunis ja paikoillaan, kerrankin. :D

Jäätrinsessa Nelda ja hovilakeija Tara

Yksi Neldan lempinimistä on Kaaoskoira, juuri tämän takia. :D Aina kauhea haukunta ja riehunta päällä. Minusta tämä kuva kiteyttää Neldan luonteen hyvin. :9

Collien nenä

Ompas taas aikaa ehtinyt vierähtämään viime postauksesta, mutta niin siinä tuppaa käymään, kun kouluhommat alkavat painaa päälle. : / Mutta asiaan. Kävimme Neldan kanssa maanantaina hakemassa 1-vuotisrokotteet (ompa mukava synttärilahja :D) ja samalla kysyin eläinlääkäriltä Neldan nenässä olevasta "haavasta", joka näkyy alapuolella olevassa kuvassa.

Pelästyin ensin, että nyt Nabulla on varmaan joku sieni tai pahimmillaan autoimmuunisairaus ja sen nenä irtoaa... Eläinlääkäri kuitenkin rauhoitteli minua (:D) ja kertoi, että kyseessä on ns. "collie nose", jossa nenän päällimmäinen solukko irtoaa ja menettää näin ollen mustan värinsä. Saattaa jopa olla, että väri ei muutu mustaksi enää koskaan eli Nelda sai kertaheitolla hienon ja persoonallisen kauneuspilkun. Tiedän kyllä, että näyttelyissä noita pigmenttivirheitä ei katsota hyvällä, mutta minusta tuo on söpö ja tuomarin mielipide on yksi hailee. x) 

Sopivasti saimme juuri samalla eläinlääkärireissulla uuden rokotuspassin, sillä olin onnistunut hävittämään vanhan. Myös rekkarit ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen, joten tuli nekin Neldalle tilattua. Varmaan heitin Voittajan jälkeen kirjekuoren (jossa saapuvat numerolaput, kutsukirje yms. näyttelyä varten, mutta jossa pidän myös aina näyttelyissä Neldan papruja) roskiin. Go me. :P

Eniten varmaan minua kuitenkin tuossa kauneuspilkussa huvittaa se, että eläinlääkärin mukaan tuollaiset tulevat koirille, jotka tykkävät haudata ruokaansa tai ovat muuten tunkemassa nenäänsä kaikkialle. En voinut muuta kuin olla samaa mieltä. :D

Tara-parasta vielä sen verran, että rouva elää nyt kovia aikoja näin loskan ja superliukkaiden kelien tullen. En tiedä miksi, mutta Tara pelästyy aina ihan hirveästi, kun minä tai Toni meinataan liukastua ja rouva masentuu kovasti... heti alkaa häntä riippua. Yksi veikkaukseni on se, että joskus liukastuessani olen saattanut nykäistä Taraa kovasti hihnasta ja raukka on traumatisoitunut. :( Onneksi täällä kuitenkin hiekotetaan tiet suht hyvin, niin ei tarvitse frouvan koko ajan stressissä olla.

"Ice is not fun!"

Pikku-Neldan juhlapäivä

Tänään enää ei-niin-pieni Neldaseni täyttää yhden vuoden! :) Lahjaksi tyttö sai ison dentastixin ja pilkotun nakin ruokaansa maustamaan, hyvin maistui. :D Synttärivieras Tarakaan ei jäänyt herkuista paitsi. Eipä voi muuta kuin  ihmetellä, että mihin se mun pikkuvauva on mennyt.

Virallinen synttäripäivän poseeraus:

Ja sitten herkuteltiin. <3

Uusia vuosia ja sitä rataa!

Joulu oli ja meni

Nyt on sitten joulun pyhät ohitse. Töissä on vierähtänyt kamalasti aikaa, joten on koirien kanssa puuhailu ja siinä sivussa blogin päivittäminen jäänyt tosi vähälle. Pitää taas tammikuussa yrittää ryhdistäytyä, ettei Neldan jo saavutetut tokotaidot valu hukkaan. :) Tammikuun puolessa välissä on kanssa Lahden ryhmänäyttely, joten sinne pitäisi Neldan kanssa myös raahautua. Saas nähdä sitten, onko tuo saanut yhtään lihasta, ettei meitä enää liian hoikiksi haukuttaisi. ;) Karvaa ei ole kyllä ainakaan tullut lisää.

Jouluaaton olin töissä, mutta koirat viettivät silti mukavan joulun ja saivat omat lahjansa. Neldan ensimmäinen joulu kyseessä, kohtahan tyttönen täyttää vuoden. Kamalan nopeasti aika mennyt, mutta näinhän se tuppaa olemaan. Nelda sai puruluumateriaalista tehdyn kuution, jonka sisällä oli herkkupaloja. Ko. herkkulelu menihin aika nopeasti päreiksi, ei Neldan leuoissa kauaa kestänyt. :D Tara puolestaan sai naudan nilkkaluun, mutta en ole uskaltanut aaton jälkeen Taran antaa syödä sitä, sillä rouva alkoi kaasuttamaan _ihan_kamalasti_, enkä halunnut ripuloivaa koiraa näin joulun pyhiksi. Omistajakin (eli siis minä) sain myös oikein mukavan lahjan: järkkärin! Nyt olen koittanut napsia kunnolla kuvia, kun kuvaaminen on jäänyt vähäiseksi huonolla pokkarilla. En vielä oikein ymmärrä noita säädöksiä, mutta opetellaan. :)

Alla kuvia tämänpäiväiseltä lenkiltä.

Taralla on aina kauhea keskittymishäiriö meneillään, kun pitäisi kameraan katsoa. :D Nelda sen sijaan pönöttää kuin tinaukko... (klikkaamalla isommaksi)

Rieeehumista! Oli tytöillä kyllä kivaa, kun viimein tuo lähikenttä oli aurattu lumesta. :)

Sitten muita kuvia aaton jälkeisiltä päiviltä.

Kalju Nelda, aww. <3

Nebulaisen aarrekokoelma. Jos sukkasi ovat yllättäen kadonneet tuolilta, pöydältä, mistä vaan... kannattaa etsiä ensimmäisenä Neldan stasheista niitä.

Sisälläkin meno oli ja on edelleen paikoin aika hurrrrjaa. :D

Kohta vuosi vaihtuu ja uudet kujeet odottavat. Haaveena olisi ensi vuoden puolella päästä Bobon (eli Neldan) kanssa agilitykurssille, jatkaa tokoilua ja pyörähtää näyttelyissäkin, mutta etenkin agin ja tokon harrastamisen kannalta toivon, ettei homma kaatuisi omaan laiskuuteeni... Pitää varmaan tehdä uuden vuoden lupaus, että yritän olla entistä aikaansaavampi. Vuosi 2011 tuo mukanaan myös kaikkea suurta, esimerkiksi minun on tarkoitus valmistua sairaanhoitajaksi tuona vuonna. Lisäksi olisi haaveissa hommata oma autokin keväällä, jotta elämä helpottuisi. Mutta en aio ottaa stressiä, kyllä kaikki selviää lopulta, vaikka isot kuviot jännittääkin kauheasti. :)

Voittajasta elegantti arvostelu

Tänään olimme Messarissa Voittaja-näyttelyssä Neldan kanssa. Kovasti odotin toista virallista näyttelyämme ja kyllä odotus kannatti: saimme H:n kera hyvän arvostelun ja (mielestäni) loistavan esiintymisen! No, tuohon  tulokseen konkarit varmaan sanovat, että huono, keskinkertainen koira, mutta minulle tuo H on hyvä tulos ja etenkin hienosti mennyt esiintyminen tuo plussaa.

Arvostelu kuului siis: "Feminine bitch on the taller side and is too elegant throughout. Long elegant head, eyebrows are a little too defined. Good eye. Good ears. Good neck- and topline. Good angulations. Good forechest. Would prefer more depth of chest. Moves ok from the side but with loose elbows. Is out of coat & tail is too high. Lovely temperament."

Vapaasti suomennettuna: "Feminiininen narttu, joka on koon ylärajoissa ja kaiken kaikkiaan liian hoikka. Pitkä, kapea pää, kulmakarvat hieman liian esiintulevat. Hyvät silmät. Hyvät korvat. Hyvä kaula- ja ylälinja. Hyvät kulmaukset. Hyvä eturinta. Toivoisin syvempää rintakehää. Liikkeet ok sivulta, mutta löysät kyynärpäät. Ei ole turkissa & häntä on liian korkealla. Ihastuttava luonne."

Etenkin tuo viimeinen lause saa sydämeni pakahtumaan ilosta, sillä Nelda seistä tönötti kuin suolapatsas tuomarin arvostellessa. Meillä oli hyvin perusteellinen tuomari (NO Gro Svandalsflona), mutta Nelda vaan jaksoi ja jaksoi vaikka jännitti. Ehkäpä näyttelytreenistä on jonkin verran ollut apua, vaikka sitäkään ei olla nyt kamalasti harrastettu. :D Tuntuu, että myös tosipaikan ollessa kyseessä, Nelda skarppaa kovasti. Sama ilmiö tapahtui Lahden virallisessa, vaikka mätseissä tuo saattaa väistää enemmän.

Nelda saattaa tosiaan olla melko keskinkertainen koira, sillä Lahdessakin neiti oli hyvä sitä ja hyvä tätä, mutta mitään erinomaista ei taida tyttösessä olla. :) Loistava harrastuskoira kuitenkin vaikuttaa muuten olevan, ei siinä mitään. Menemme vielä tammikuun 16. Lahden ryhmikseen ja jos sieltä saamme H:n (tai huonomman, ei koskaan tiedä :D), annamme näyttelyiden olla vähän aikaa. Ehkäpä sitten NUO- tai AVO-luokassa innostumme kokeilemaan, josko sitä punasta nauhaa joskus tulisi. ;)

Kunnon pönötyskuvia pitäisi Neldasta ottaa, kun muuten tämä blogi näyttää aika tylsältä. :D

Voittaja-näyttely oli siis viimeinen näyttelymme tänä vuonna. Edes mätsejä ei ole luvassa kuin vasta ensi vuonna. Olen pitänyt tilastoa Neldan mätseistä ja näyttelyistä ja laitan sen nyt tuohon alas. Klikkaamalla saa isommaksi. Olemme ilmeisesti kuitenkin jonkin verran kehittyneet, kun tuloksia katsoo. :) Ensi vuonna sitten uudet kujeet.

Näyttelytähti, ainakin melkein

Tänään olimme Suomen koirankasvattajien (SuKoKa) järjestämässä mätsärissä Lohjalla. Mätsäri oli tarkoitettu pelkästään puhdasrotuisille koirille ja se pidettiin lämpimässä sisähallissa. Hyvää treeniä siis ensi sunnuntain Voittajaa varten. :D Meillä meni Neldan kanssa nämä mätsit tosi hyvin, vaikka aluksi Nelda olikin ihan holtiton enkä meinannut saada tyttöä ollenkaan esiintymään. Korviakin neiti piti vain luimussa, kun äänet kaikuivat hallissa. No, tuomari kuitenkin piti meistä ja sijoituimmekin punaisten toiseksi. :) FCI 1:ssä pentuja oli noin 19-20 kappaletta eli ihan mukavasti meni. :) Olin kyllä tosiaan äimän käkenä, että pärjättiin noin hyvin.

Iso rosetti pienellä koiralla. :)

Ei kauhean edustavia kuvia, mutta eipä tuon väliä. :D