Joulu oli ja meni

Nyt on sitten joulun pyhät ohitse. Töissä on vierähtänyt kamalasti aikaa, joten on koirien kanssa puuhailu ja siinä sivussa blogin päivittäminen jäänyt tosi vähälle. Pitää taas tammikuussa yrittää ryhdistäytyä, ettei Neldan jo saavutetut tokotaidot valu hukkaan. :) Tammikuun puolessa välissä on kanssa Lahden ryhmänäyttely, joten sinne pitäisi Neldan kanssa myös raahautua. Saas nähdä sitten, onko tuo saanut yhtään lihasta, ettei meitä enää liian hoikiksi haukuttaisi. ;) Karvaa ei ole kyllä ainakaan tullut lisää.

Jouluaaton olin töissä, mutta koirat viettivät silti mukavan joulun ja saivat omat lahjansa. Neldan ensimmäinen joulu kyseessä, kohtahan tyttönen täyttää vuoden. Kamalan nopeasti aika mennyt, mutta näinhän se tuppaa olemaan. Nelda sai puruluumateriaalista tehdyn kuution, jonka sisällä oli herkkupaloja. Ko. herkkulelu menihin aika nopeasti päreiksi, ei Neldan leuoissa kauaa kestänyt. :D Tara puolestaan sai naudan nilkkaluun, mutta en ole uskaltanut aaton jälkeen Taran antaa syödä sitä, sillä rouva alkoi kaasuttamaan _ihan_kamalasti_, enkä halunnut ripuloivaa koiraa näin joulun pyhiksi. Omistajakin (eli siis minä) sain myös oikein mukavan lahjan: järkkärin! Nyt olen koittanut napsia kunnolla kuvia, kun kuvaaminen on jäänyt vähäiseksi huonolla pokkarilla. En vielä oikein ymmärrä noita säädöksiä, mutta opetellaan. :)

Alla kuvia tämänpäiväiseltä lenkiltä.

Taralla on aina kauhea keskittymishäiriö meneillään, kun pitäisi kameraan katsoa. :D Nelda sen sijaan pönöttää kuin tinaukko... (klikkaamalla isommaksi)

Rieeehumista! Oli tytöillä kyllä kivaa, kun viimein tuo lähikenttä oli aurattu lumesta. :)

Sitten muita kuvia aaton jälkeisiltä päiviltä.

Kalju Nelda, aww. <3

Nebulaisen aarrekokoelma. Jos sukkasi ovat yllättäen kadonneet tuolilta, pöydältä, mistä vaan... kannattaa etsiä ensimmäisenä Neldan stasheista niitä.

Sisälläkin meno oli ja on edelleen paikoin aika hurrrrjaa. :D

Kohta vuosi vaihtuu ja uudet kujeet odottavat. Haaveena olisi ensi vuoden puolella päästä Bobon (eli Neldan) kanssa agilitykurssille, jatkaa tokoilua ja pyörähtää näyttelyissäkin, mutta etenkin agin ja tokon harrastamisen kannalta toivon, ettei homma kaatuisi omaan laiskuuteeni... Pitää varmaan tehdä uuden vuoden lupaus, että yritän olla entistä aikaansaavampi. Vuosi 2011 tuo mukanaan myös kaikkea suurta, esimerkiksi minun on tarkoitus valmistua sairaanhoitajaksi tuona vuonna. Lisäksi olisi haaveissa hommata oma autokin keväällä, jotta elämä helpottuisi. Mutta en aio ottaa stressiä, kyllä kaikki selviää lopulta, vaikka isot kuviot jännittääkin kauheasti. :)