6.3.2010

Jyrsijän ja rouvakoiran arkea

Nyt tulee päivityksiä kuvasien muodossa, kun niitä tuossa aikaisemmin lupailin.

Suurin osa kuvista on tosiaan tällaisia, kun Neldalla on kameran naru (joka laitetaan ranteen ympärille, ettei kamera putoa) -addiktio. Neiti syöksyy salamannopeasti narun kimppuun, ja lopputulos on liki aina tällainen. :D Mutta erityisesti tämä pieleen mennyt räpsy on jostain syystä tosi hauska, kun Nelda näyttää kovin aikuiselta sheltiltä tuossa. Selvästi huomaa, että lapsi on kasvanut kovasti, kun nokka on pidentynyt ja villapusero on pienempi. :) Kunhan kakrusta ei Taraa isompi kasvaisi kuitenkaan niin olisin tyytyväinen. :3



Plikat tulevat tosiaan mielestäni hyvin juttuun keskenään. Vaikka Taran ilme onkin tuossa kuvassa vähän kyrsiintynyt, niin kyllä minusta tuntuu, että pikkuneidin (leikki)seura on tervetullut lisä vanhan lössykän arkeen ja elämään! Joka päivä (ja ihanasti etenkin iltaisin...) Nelda vetää leikkihepuleita pitkin huoneistoa ja Tara seuraa ja urisee perässä. Sitten tytöt aina asettuvat johonkin kohtaan "painimaan" (ei sitä vielä voi oikein kunnon painiksi kutsua) ja hassunkuuloinen murina vaan kuuluu molempien suusta. Tarakin ihan heittää itsensä välillä leikkimiskutsuasentoon, mikä on rouvalta niin kuin omgomgomg-juttu, sillä eihän Tara sitä ikinä normaalisti kenellekään tee. :D Vaikka Neldan riekkuminen saattaa "vanhusta" välillä rasittaakin, eiköhän näistä sydänystävykset tule. Eihän ihmisen seura välttämättä kuitenkaan koskaan korvaa täydellisesti toisen koiraeläimen seuraa.



Vaikka Tara näyttääkin tässä kuvassa vanhalta ja raihnaiselta (taattua pokkarilaatua), kertoo tämä kuva kyllä hyvin meidän arjesta. :D Taran suussa oleva "kasvishammasharja" on tarkoitettu Neldalle, mutta niin tämäkin, kuin lukuisat muutkin Neldan herkut, päätyvät lopulta suursyömärin suihin. Välillä pitää ihan toppuutella rouvakoiraa, kun lapsen huomion vähänkin herpaantuessa tämä pullasuu varastaa herkut parempaan käyttöön, tai ainakin omasta mielestään. ;) Tuossakin kuvassa Taran ilme kertoo selvästi, että rouva luuli tuonkin herkun olevan hänelle tarkoitettu. Voi meidän keski-ikäistä. :)



Jättinokka ja pikkunokka.



Tässä kuvassa tulevat myös hyvin esiin koirien persoonat. Nelda on elementissään jyrsimenä ja kori saa kyytiä lapsosen leuoissa, kun taas Tara voivottelee taustalla nykynuorison tapoja ja kurittomuutta. :D Ei taida tosin rouva itse muistaa, että taisi hällekin maistua milloin mikin lapsena etenkin hampaiden vaihtuessa.

Ei kommentteja: