Nelda

                                  (c) M. Riikonen

Mamman rakas höbötintti, joka esittää kovista. Sisällä kuitenkin asustaa herkkä trinsessasielu, joka ei kestä epäonnistumista ja komentelua. Kaiken kaikkiaan Nelda on kuitenkin rohkea ja reipas paketti, maailman paras arjen jakaja. :)

Syntymäaika: 4.1.2010

Sukupuoli: steriloitu narttu

Väri: soopeli

Säkäkorkeus: epävirallinen 38 cm

Paino: +8 kg
Lt-pisteet: +140, laukaisukokematon (++) Luonnetestipöytäkirja
Muuta: TK1, Kiva Koirakansalainen vm. 2015
luonnonkorvat

Vanhemmat

Emä: Eveningsun (soopeli) KoiraNetissä

Isä: Triumph Twister At Mei Dan (tricolor) KoiraNetissä

Terveystulokset

 Silmät: 23.2.2010 pentutarkastuksessa ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia.

           14.4.2011 todettu distichiasis, joka vakavuudeltaan lievä. Neldan oikeasta silmästä 

            löytyi yksi suhteellisen voimakas ripsi, joka ei ole vaivannut.

Polvet: 14.4.2011 polvet terveet eli 0/0

Sydän: 14.4.2011 ei todettu sivuääniä.

Kyynärät: 18.10.2011 kyynärät terveet eli 0/0

Lonkat: 18.10.2011 lonkat terveet eli A/A
 

Harrastukset

Nyttemmin olemme lähinnä kotikoirailleet, mutta aikaisemmin on jotain tullut tehtyäkin. :)
 

Näyttelyt

30.10.2010 Lahti (KV), tuomarina Mette Tufte (NO): JUN-H

12.12.2010 Helsinki (Voittaja 2010), tuomarina Gro Svandalsflona (NO): JUN-H  

18.6.2011 Riihimäki (kaikkien rotujen näyttely), tuomarina Roberto Schill (RO): JUN-ERI JUK3

14.8.2011 Helsinki (ryhmänäyttely), tuomarina Gwen Beaden (GB): NUO-ERI

3.9.2011 Vantaa (kaikkien rotujen näyttely), tuomarina Christian Stavarache (RO): NUO-EH

1.10.2011 Lohja (shelttien sivuerkkari), tuomarina Mary Bathurst (GB): NUO-EH

3.12.2011 Helsinki (Winner 2011), tuomarina Elena Ruskovaara (FI): NUO-EH

4.12.2011 Helsinki (Voittaja 2011), tuomarina Marion ten Cate (NL): NUO-EH
5.12.2015 Helsinki (Winner 2015), tuomarina Delerue Pedro Sanches (POR): AVO-ERI

   Näyttelyarvostelut

 

Vaikka ollaankin Neldan kanssa käyty näyttelyissä jo muutamaan otteeseen (ja tullaan jatkossakin käymään), ei se kuitenkaan ole leipälajimme. Näyttelyiden parissa meidän oli kuitenkin mukava aloitella koiraharrastusuraamme, sillä näyttelyistä voi selvitä suhteellisen helpolla (vähän rumasti sanottu, kun kyllähän sekin vaatii aikaa ja vaivaa, että saa koiran esiintymään edukseen). Neldasta kuitenkin paistaa pitkälle, ettei tyttö nauti niin paljon näyttelyistä kuin esim. agilitystä tai tokosta, mutta ovat näyttelytkin mukavaa yhdessä olemista meille. Nelda saa näyttelypäivänä kuitenkin paljon herkkuja, leikitään ja tehdään vähän temppujakin sekä tavataan koirakavereita, mistä johtuen meillä ei kyllä kehän laidalla ole automaattisesti tylsää. Kehässäkin neiti hömpöttää menemään häntäänsä korkealla kantaen, välillä mulle haukkuen ja mua näykkien. Vakavaa meidän näyttelyharrastus ei siis todella ole, vähän kieliposkella ollaan menossa mukana. :) Neldalainen on kuitenkin onnistunut matkan varrella saamaan mukavia arvosteluja, jotka löytyvät ylläolevasta linkistä.

Neldan ollessa nuorempi kävimme myös paljon mätsäreissä, mutta nyt kun ollaan siirrytty pennuista aikuisiin mätsäriluokassa, ei meillä enää oikein suju mikään. :D Lisäksi pääkaupunkiseudulla mätsäreissä on nykyään niin paljon osallistujia, että viime mätsärikertoina ollaan lähinnä käyty kehässä pyörähtämässä sen ensimmäisen kerran ja lähdetty sitten kotiin. Jatkolla ei ole niin väliä, mutta tärkeintä on saada hyvä treeni ja Neldalle onnistumisen kokemus tuomarin hipelöinnistä. Neldahan ei juuri arvosta sitä vaihetta, kun seistään pöydällä tuomarin tarkasteltavana, mutta tuntuu, että nykyään Nelda sietää tätäkin paremmin. Onhan tämänkin shelttiläisen kuitenkin siedettävä vieraiden kosketusta ihan eläinlääkärikäyntien, tokon kehätarkistusten ym. vastaavien juttujen takia. :) Mätsäreissä tullaan siis edelleen käymään huvin ja urheilun vuoksi; lähinnä, että Neldalla säilyisi touchi siihen, että muutkin saa koskea.

Tottelevaisuuskoulutus

20.11.2011 Janakkala (ALO), tuomarina Harri Laisi: ALO1 pistein 169/200 (10-10-9-8-10-10-0-10-9) 


26.11.2011 Porvoo (ALO), tuomarina Hannele Pörsti: ALO1 pistein 174/200 (10-10-8-7½-7-10-9-9-8)

27.11.2011 Hämeenlinna (ALO), tuomarina Ossi Harjula: ALO1 pistein 174/200 (10-10-9-8-7½-9-9-8-8) 
--> koulutustunnus TK1! 
5.5.2012 Vantaa (AVO), tuomarina Pirkko Bellaoui: AVO3 pistein 138½/200 (7½-7-7½-0-8½-7½-9-10-8)
17.5.2012 Orimattila (AVO), tuomarina Ossi Harjula: AVO3 pistein 137/200 (0-7-9-5-9½-8-9-9½-9)
23.5.2012 Forssa (AVO), tuomarina Ilkka Stén: AVO3 pistein 131/200 (6-7-8-8-0-0-10-10-9)
12.6. Espoo (AVO), tuomarina Pirkko Bellaoui: AVO2 pistein 157/200 (10-7½-9-5-6½-9-7-9½-8)

 

Neldan tassuteltua sydämeeni helmikuussa 2010 ajattelin tokoliikkeiden olevan kivoja pikkujuttuja, joita opetellaan huvikseen. Kuitenkin huomattuani Neldan motivaation  ja innokkuuden, päätin, että ehkä me uskaltaudutaankin menemään astetta pidemmälle. Näyttelyiden tapaan minulla ei ollut tokokeistakaan aikaisempaa kokemusta, sillä Taran kanssa niihin olisi ollut mahdottomuus osallistua. Epäviralliseen tokokokeeseen (helpotettuun luokkaan) osallistuttiin Neldan kanssa ensimmäisen kerran heinäkuussa 2011 ja siitä "ajatuksen" voidaan katsoa kunnolla lähteneen, kun aloin luottamaan Neldan osaamiseen  ja omiin taitoihini enemmän. Asteltiin sitten marraskuussa 2011 Neldan kanssa virallisten tokokokeiden maailmaan ja saavutettiin ensimmäinen koulutustunnuksemme ehkä vähän turhankin kunnianhimoisella tahdilla. Muutama heikompi AVO-tulos käytiin suorittelemassa melko pian tämän jälkeen ja sitten jäätiinkin pidemmälle lomalle kisapiireistä. Omaksi iloksi ja mielenvirkistykseksi tehdään edelleen toko-juttuja aina silloin tällöin. :)

 

Tokokoirana Nelda on kohtuu innokas, ahne ja motivoitunut. Pääasiallisesti palkkaan Neldaa nameilla, sillä ahneempaa koiraa en ole nähnyt. Neldan yksi lempinimistä onkin ytimekkäästi "Sika" tai "Sikapossu", kun välillä tuntuu, että tämä koira keksisi vaikka parannuskeinon maailman nälänhätään, jotta saisi sen nakinpalan, joka mulla on kädessä. :) Nelda oli suhteellisen helppo opettaa nameilla ALO-luokan liikkeen saloihin, mutta myöhemmin joidenkin liikkeiden opettelussa lelupalkka osoittaitui parhaaksi. Neldalla saattoi välillä "keittää yli", minkä vuoksi jouduimme ajoittain miettimään palkkaustyyliä. Hienoa toki on, että virettä ja intoa riittää palkan kanssa, mutta virallisissa kokeissa meillä oli vähän ongelmana se, ettei Nelda oikein jaksanut työskennellä pitkäjänteisesti. Treenin puutteen piikkiin tämä toki meni. :) Mielenkiinnolla jäädään katsomaan, palataanko vielä tokokentille virallisemmin. Onhan Nelda harrastuskoira parhaassa iässä.
 

                                                                     (c) M. Korhonen

Agility
 

Neldan kanssa agilityn harrastaminen aloitettiin suhteellisen omatoimisesti, sillä täällä pääkaupunkiseudulla tuntui välillä mahdottomalta päästä minkään seuran alkeiskurssille, jos et ole valmis uhraamaan viikonloppujasi seuran talkoissa yms. Tämä on todella harmillista, sillä mulla on viikonloput usein töitä. Onneksi tähän on tulossa muutos, kun pääsen jatkamaan opintovapaata ja kenties vuoden 2016 puolella aloittelemaan jo terveydenhoitajan töitä.

 

Agilitykoirana Nelda on ollut aivan mahtava. :) Tyttösellä ei ole ollut minkäänlaista alustapelkoa, vaan kaikki esteet ollaan alusta alkaen suoritettu tukka putkella. Tietysti olen joutunut esteet tytölle opettamaan, että mikään luonnonlahjakkuus Nelda ei sinällään ole. :D Olen kuitenkin niin onnellinen Neldan reippaudesta ja rohkeudesta, sillä muistissa on erittäin selvästi, kuinka Taran kanssa jouduin mm. ryömimään itse putkeen ja kiipeämään A:lle. Radalla Nelda on kohtuu nopea, mutta varmasti vauhtia irtoaisi vielä enemmän, jos allekirjoittanut ei olisi tampio ohjaamisessa. Agilitytreeneissä Neldan kontakti on aina ollut hyvää ja karkaamiset muiden koirien luokse ovat olleet aika harvinaisia, tämähän mulla oli suurin pelko harrastusta aloittaessa. :) Nyttemmin ei olla enää agility-kentilläkään kuin satunnaisesti liihoteltu, mutta en aio poissulkea mitään tulevaisuudesta.