31.7.2011

Sekalaista sepustusta

Puuh, taas ollaan vähän luistettu kirjoittamisesta, mutta koitetaas nyt taas heräillä täällä. :D 

Ensinnäkin Taran jalasta. Kipulääke- ja remmilenkkikuuri on nyt ollut ohitse jo varmaan viikon, parin ajan, eikä mitään ontumista ole enää ollut. :) Tämä on siis erävoitto meille, joten toivotaan, ettei enää jalan kanssa jouduttaisi koskaan taistelemaan. Kuurin viimeisimpinä päivinä oli todella raastavaa nähdä, miten Tara yritti leikittää Neldaa ja riehua remminnokassa, mutta rouvaa jouduttiin vaan estelemään... Tara on niin herkkis, että ottaa tuosta heti itseensä ja alkaa masennella, jos ei saa mennä mielensä mukaan. Onneksi tuosta ei enää tarvitse huolehtia, vaan rouva saa rallastella miten haluaa (jos haluaa :D)!

Hammasoperatsioone on tulossa Taatalle sitten jossain vaiheessa, mutta sen kanssa ei ole nyt kiire. Toki vähän mietityttää (näin sairaanhoitajana, tai ainakin melkein), voivatko ne pöpöt päästä verenkiertoon, kun hampaanjuuri on ehkä näkyvissä... Nyt vaan ei ole vielä aikaa lähteä Kirkkonummelle asti hampilääkäriin, mutta varmasti ennen syksyä palaan asiaan. Tara ei kuitenkaan kipuile suutaan mitenkään eikä siitä näytä mitään ongelmia olevan. Kovia juttuja narskutetaan entiseen malliin ja vanhat rajut puruleikit leluilla kelpaavat edelleen. :)

Neldan kanssa tokoillaan edelleen, ehkä aavistuksen verran laiskemmin ollaan nyt tässä tehty. Työt vie multa kovasti voimia ja väsyneenä en koiraa rupea treenaamaan. Turhaa siinä vaan hermostuisi. Agilityä ei olla nyt tehty ollenkaan, mutta eiköhän sitä tässä vielä ennen kunnon syyssateiden saapumista ehditä kokeilla jossain kohtaa. Ensi viikon jälkeen alkaa viikonmittainen kesälomani (8D) ja sille on jo ohjelmissa vaikka mitä koirien kanssa! Muunmuassa Bobolaisen kanssa näyttely. :)

Tänään oltiin Neldan kanssa aikeissa mennä mätsäriin, joka pidettiin Viikissä. No, ei sitten lopulta osallistuttukaan, kun oli mielestäni vähän huonosti järjestetty. En kyllä varmasti itse osaisi paremmin järjestää, mutta saanhan minä päättää, minne rahojani maksavana asiakkaana laitan. :) Toivon kuitenkin, että päästäisiin edes yhteen mätsiin vielä ennen elokuista näyttelyä.

Neldan kanssa myös suunnitelmissa kyynär- ja lonkkanivelkuvaukset. Lohjan shelttierkkarin jälkeen varaillaan sitten tohtorilta aikaa.

17.7.2011

Epävirallisen epävirallisesti tokoura korkattu!

Jes, jes, jes! Nyt on niin hyvä fiilis tokoilunkin suhteen, ettei ole rajaa. Ehkä me oikeesti vielä ensi vuonna päästään sinne ALO-kokeeseen. :D Oltiin siis tänään Espoossa Tiltun Koirakoulun järjestämässä harkkatokokokeessa. Ensiksi yksi EVL-koirakko suoritti liikkeenohjausta (olipa muuten hienon ja motivoivan näköistä, vaikka ei me nyt EVL koskaan mennä) sekä pari AVO-koirakkoa suoritti liikkeitä, hyvännäköistä menoa molemmilla koirilla. :)

Sitten tuli nakkiluokkalaisten vuoro ja tietysti me oltiin oltu niin ajoissa paikalla, että oltiin ekana yksilöliikkeissä. Ensin oli kuitenkin kehääntarkastus (vai miten sitä nimitettiinkään?), kun neljä koirakkoa meni kehään suorittamaan luoksepäästävyyttä ja paikallaoloa. Kun kaikki kahdeksan koirakkoa olivat tehneet edellä olevat, alkoivat yksilösuoritukset. Näin siis meillä meni:

Luoksepäästävyys 10: Tämä oli ihan huikeeta, koska ei olla tätä treenattu (tiedän, että pitäisi). Nelda napotti nätisti sivulla, kun liikkeenohjaaja kävi tervehtimässä, ei lainkaan pelkoa tai rauhattomuutta, hyvä Bobo. :)

Paikallamakaaminen ½ min 10: Meni aivan loistavasti, kuten odotinkin. Tosin jännitin sitä, häiriintyykö Nelda muista koirista, kun otettiin ekaa kertaa vieraiden koirien parissa. Etäisyys koiraan oli kuitenkin vain hihnan verran, mutta uskon, että Nelda olisi pidempäänkin voinut olla ja pidemmällä välimatkalla. Nyt siis napotti tiukasti minua eikä välittänyt viereisestä labbiksesta, jolle oli alussa haukkunut, huh. En halua, että Neldasta tulisi sellainen koira, joka pilaa muiden paikallaolot.

Seuraaminen 8,5: Tässä jätettiin Neldan kanssa kokonaan juoksematta sekä jossain vaiheessa liikkeen pysähtyessä, pysähdyin kuin seinään ja Nelda kipitti vahingossa ohi, mun vika siis. :) Nelda taisi myös jättää kerran istumatta liikkeen pysähtyessä, outoa sinänsä. Tämä tosin johtui varmaan sateisesta säästä, Nelda ei tykkää ollenkaan kun maa on märkä. Täytyy vaan treenata huonolla kelilläkin, koska ei koskaan tiedä, mikä päivä kokeeseen sattuu. Muuten seuraaminen (tein vapaana) oli ihan ok... hieman ponnetonta Neldan seuraamiseksi, mutta liikkeenohjaaja ei valittanut.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8,5: Tätä vähän ihmettelin, sillä muistaakseni liikkeenohjaaja sanoi liikkeen päätyttyä, että saatiin 10. :D Saatan tosin sekoittaa... vai olikohan tässä niin, ettei Nelda meinannut nousta maasta istumaan ja annoin tuplakäskyn? Mutta siis muuten meni maahan oikein hyvin.

Luoksetulo 10: Ei mitään ongelmaa. :) Vähän yli hihnan mitta tosin vaan otin etäisyyttä. Tuli sivulle suoraan perusasentoon kauniisti.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10: Ei mitään ongelmaa, pysähtyy heti käskystä. :) 

Estehyppy 8,5: Hah, tätä ollaan treenattu vaan luonnonesteillä ja pahvilaatikolla. :D Jouduin toistamaan Neldalle käskyn ja ottamaan puoliaskeletta eteenpäin, niin sitten neiti tajusi hypätä. Jäi seisomaan käskystä hyvin toiselle puolelle. :) Otettiin ihan supermatalalla esteellä.

Kokonaisvaikutus 9: Liikkeenohjaaja: "Kaunista ja tasapainoista työskentelyä, mutta hieman on vielä epävarmuutta suorituksessa ja vaatii hiomista."

Neldan sijoitus nakkiluokassa toinen kahdeksasta koirasta, hienoa. :)

14.7.2011

Mätsärifiilinkejä

Käytiin eilen Lahdessa asti mätsärissä ja tosi mukavasti tuntui menevän. :) Tuomari ei tosin ollut samaa mieltä kanssani ja niinpä saatiin sininen nauha eikä sijoituttu laisinkaan. Nelda meni kyllä tosi hienosti, ei enää ollut sellaista samanlaista riekkumista kehässä kuin välillä on ollut. <3 Pöydälläkin Nelda napotti paikoillaan kuin mikä, vaikka oli kyllä selvästi varautunut (korvat luimussa, varautunut ilme), meni tuokin siis paremmin kuin aikaisemmin. :) Ehkä hiljalleen eläinlääkärissä saatu pöytäkopeloimiskammo alkaa hälventyä? Seistessä Nelda jaksoi olla hyvin, välillä kääntyi toinen korva tai molemmat luimuun, kun takaa kuuluvia ääniä ihmeteltiin. :D Ehkä ne oli sitten nämä pienet yksityiskohdat, jotka tuomarin päätökseen vaikuttivat. Tai sitten yksinkertaisesti ei vaan oltu niin hyviä kuin muut. ;) Joka tapauksessa nyt heinäkuulle on vielä pari mätsiä suunnitelmissa, saas nähdä, kuinka menee. :D

Mätsäritunnelmia kuvien muodossa:

Tylsän odottamisajan välissä keksittiin omaa puuhaa. :)




"ROU ROU!"




Sitten vähän pönötettiin pöydällä ja täti kokeili.




Seuraavaksi oltiinkin rivissä seisomassa, ehkä aavistuksen oudossa asennossa. x)





Lopuksi virallisempaa pönötystä.



Tämän viikon sunnuntaina olisi luvassa harkkatokokisatreeni (sanahirviö), jännittää kovin, miten meillä menee, kun Nelda on edelleen aika häiriöaltis. Treenit on menneet vaihtelevasti, etenkin seuraaminen. Luoksetulossa Nelda on pari kertaa ottanut varaslähdön, kun olen vielä ollut kävelemässä paikalle, mutta paikallaolossa on onneksi pysynyt hyvin. :)

8.7.2011

Ohjelmassa remmilenkkeilyä ja kipulääkkeitä

Varasin Taatalle pari päivää sitten koipitohtorille ajan Apexiin Malmille, kun jalka meni yllättäen pahemmaksi. Oltiin heittelemässä palloa läheisessä ulkoilupuistossa ja Tara alkoi ontua todella pahasti. Akillesjänne ei kuitenkaan tuntunut olevan sijoiltaan, mutta enhän minä noista tiedä. Kotiin sitten köpöteltiin kuin mikäkin mummojengi... Tosiaan pari päivää jouduttiin jalan kanssa odottelemaan, kun itsellä oli töitä 12h + työmatkat. 

Tänään sitten ortopedi väänteli ja käänteli Tartsaa, joka ei kyllä arvostanut sitä lainkaan. Tutkittiin lonkat, polvet ja kintereet. Lonkissa ei ongelmaa, polvissa ehkä aavistuksen verran joustoa ja kintereissä oletettavasti löysyyttä. Lääkäri kuitenkin sanoi, ettei ontuminen johdu luksaatiosta tällä kertaa, hän ei nimittäin saanut sitä liikutettua pois paikaltaan. Tämä on sinänsä outoa, kun joku pari kuukautta sitten Taralta meni kuitenkin tuo jänne sijoiltaan, mutta sain sen paikoilleen. Tuon episodin jälkeen ei ole mennyt enää sijoiltaan. Toistaiseksi Tara ei siis tarvitse ainakaan uutta akillesjänteen korjausleikkausta.

Ortopedi myös kokeili Taran selkää, ei siinäkään mitään vikaa. Reisissä sen sijaan lihaksia kokeillessa lääkäri tykkäsi, että vaikuttavat kipeiltä (tärisivät kovasti), joten vaivaa hoidetaan nyt sitten reisilihaksen revähtymänä. Saatiin 10pv kipulääkekuuri sekä rajoitus, että Taataa saa viedä vain lyhyille remmilenkeille... Tämä on kamalaa, sillä Tara tykkää liikkumisesta ja palloleikeistä. Ahdistaa, kun rouvaa ei saa pitää edes vähän vapaana. En tiedä, miten kestetään tämä pari viikkoa, mutta ei tässä muukaan auta. Koitan aktivoida rouvakoiraa sisällä, mutta eihän se fyysistä rasitusta korvaa. Neldakin varmasti kaipaa lenkeille leikkikaveria. :(

 Toivottavasti tällaiset päivät eivät ole vielä hetkeen ohitse!




Parin viikon päästä sitten otetaan röntgenkuvia, jos Tara edelleen kuurin loputtua alkaa ontumaan rasituksen yhteydessä. En kestä ajatusta, että Tara ei voisi enää koskaan liikkua niin kuin haluaa. Pelkään kamalasti, että Taatalla on joku luusyöpä tai nivelrikkoa... en haluaisi joutua lääkitsemään koiraparkaa loppuelämän kipulääkkeillä, mutta seurataan nyt tilannetta ja yritetään olla stressaamatta. : /

4.7.2011

Suruviesti

Eilen illalla ystäväni rakas Jessi-koira nukahti ikiuneen salakavalan kohtutulehduksen seurauksena. Rouvakoiran tila huonontui niin nopeasti, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Ystäväni kertoi, että Jessi lähti rauhallisesti rakkaidensa ympäröimänä, voisiko kauniimpaa ja parempaa tapaa ollakaan? Jessin muistoa kunnioittaen  ja suurta mustavalkoista kaipaamaan meidän perheestä jäävät minä, Toni, Nelda sekä erityisesti Tara, jonka ensimmäinen todellinen koiraystävä Jessi oli.


Vielä 2008 oltiin nuoria ja vahvoja, ei huolta huomisesta.





Eilen Jessin oli kuitenkin aika jatkaa matkaa.



Kuvat: Marika M.

3.7.2011

Yötreeniä

Lähdettiin eilen sitten koirien kanssa yölliselle treenille Ojankoon, kun viimekertainen vetämättömyys oli jäänyt kalvamaan mieleeni. Tällä kertaa Nelda jaksoikin paljon paremmin, kun oli vilpoisaa. Tehtiin ihan yksinkertaista radanpätkää (aita-pussi-aita-aita-putki) sekä vähän koklattiin puomia ilman hihnaa. Suureksi yllätyksekseni Nelda pysähtyi kontaktialueelle joka kerralla, jes. :) Nopeasti kyllä oppinut tuon, puomilla vauhtikin oli aika kova, mua ihan hirvitti. :D En tosin tiedä, onko puomin meno ilman hihnaa liian aikaista tähän vaiheeseen, mutta ainakin meni ilman ongelmia. Mitenhän sitä vielä varmistaisi, ettei Nelda loikkaa ylösmenokontaktia, jos tullaan oudosta kulmasta?


Videonpätkää eiliseltä (kannattaa laittaa äänet pois, ei ole kaunista kuultavaa :D).




Mietin, että meneekö Nelda tuossa laiskantuntuisesti jostain selvästä syystä, mitä en näe vai luulenko vain... Ehkä kyse on vielä suoritusepävarmuudesta ja mun osaamattomuudesta ohjaajana. :D Näyttää, ihan kuin Nelda kysyisi pussin jälkeen, et mitäs seuraavaks? Pitänee alkaa vähän kuumuttaa tyttöä ennen radalle menoa niin saadaan nopeutta!

Tokoakin tänään vähän treenattiin. Huomasin, että Nelda on alkanut ennakoimaan "kivasti" liikkeestä seisomista ja maahanmenoa eli ihan yllättäen kesken seuraamista Nelda menee joko maahan tai hidastelee ikään kuin pysähtyäkseen... mitenhän tästäkin selvitä? x)

1.7.2011

Tokotokotoko

Tosiaan kun tähtäimessä olisi tuo harkkatoko nyt heinäkuussa, ollaan Neldan kanssa lisätty tokon treenaamista urakalla. Pitäisi treenata enemmän häiriön alla, koska vielä tuo on aika häiriöherkkä tapaus, kuten tänään nähtiin, kun olin läheisellä kentällä ottamassa lyhyttä treenin pätkää. :D Siihen tuli jotain lapsia pelaamaan jalkapalloa, mikä oli Neldalle pikkasen liikaa, mutta saatiin jotain tehtyä ihan ok kuitenkin. :)

Ensin otettiin seuraamista taluttimetta. Neldan vire oli oikein hyvä, mutta käännökset meillä on kuitenkin vielä superlöysät. :D Muutenkaan mitään supertiivistä seuraaminen ei ole, mutta treenataan treenataan... Pahoittelen allekirjoittaneen asua, mutta oli _kuuma_. B)





Seuraamista taluttimella otettiin myös, mutta se sujui huonosti. Siinä vaiheessa Neldan vire oli jo laskenut sen verran, ettei otettu enempää. Ilmeisesti kuumuus teki taas tehtävänsä. No, pidetään lyhyinä treenipätkät niin hyvä tulee. :)

Sitten vielä liikkeestä maahanmeno, tämä sujuu mielestäni ihan kivasti Neldalta, mutta ei ole vielä 100% suoritusvarma kyllä. (Lopussa pieni pätkä ihme säätöä, ei kannata välittää. :D)