Itä-Helsingin Agilityharrastajien jäsenkatselmuksesta

Käytiin tänään Neldalaisen kanssa I-HAH:n jäsenkatselmuksessa heti aamutuimaan. Olikohan meitä siellä jokusen vajaa kymmenen koirakkoa, hyvin eritasoisia kaikki. Meillä oli alussa lyhyt hallittavuusosio, jossa katsottiin, etteivät koirat ole aggressiivisia ohjaajille sekä pujoteltiin myös muiden koirakoiden välissä, millä varmistettiin, ettei koira ole aggressiivinen muille koirille. Ohjaajien tervehtiminen sujui Neldalta hyvin, mutta pientä pöhinää piti pitää yhdessä kohtaa, kun pujoteltiin muita koirikoita. Harmittaa kyllä tuon Neldan ärhäkkyys, kun tuntuu, että se on vaan pahentunut. Toki faktahan on, että joku vuosi sitten Nelda oli huomattavasti kiukkuisempi, mutta nyt vaan tuntuu, että oltaisiin taas otettu takapakkia, kun jossain vaiheessa Nelda hillitsi hermonsa paremmin. Neldassahan tosi hyvää on se, että neiti kuuntelee mua, mutta esim. eilenkin tokotreeneissä Nelda karkasi kolmesti rähähtämään toiselle koiralla ja tuli sitten takaisin luokseni. Harvinaisen monta kertaa siis. : / Toivottavasti tämä on vain jotain kevään aiheuttamaa pullistelua, vaikka toki toimiin ollaan jo ryhdytty rähinäalttiuden suhteen. :)

Hallittavuusosion jälkeen oli agilityosio, johon kuului kolme eritasoista rataa. Tehtiin Neldan kanssa vaikein rata, mutta sekin oli todella helppo siihen verrattuna, mitä ollaan Helin tunneilla tehty Hakkilassa. :) Meidän rata oli siis yhdeksän esteen pituinen, sisälsi muutaman valssin eli aika basic. MUTTA vaikka rata oli tosi helppo, ei se estänyt meitä pöllöilemästä. :D Tällä kertaa virhe ei jopa johtunut 100% ohjauksestani, vaan Nelda karkasi muutaman sekunnin ajaksi haistelemaan! Siis mitä? :D Sain kyllä Neldan helposti takaisin tekemään radan loppuun, mutta silti jäin ihmettelemään. Lyödäänkö vaikka vetoa, että tuo johtui jännityksestäni? Ei Nelda normi agilitytreeneissä noin karkaile, koskaan. 

Rataosion jälkeen tehtiin vielä puomi ja kepit. Puomi meni Neldalta nätisti, vaikka neiti karkasikin puomille ilman käskyäni... Kontaktin neiti otti kyllä hienosti! Kepit meni ihan penkin alle, mutta se oli odotettavissa. :D Tosi vaikea kyllä sanoa, että päästäänkö mukaan, kun ei menny ihan kuin elokuvissa tämä katselmus. Nelda teki kuitenkin parhaansa, oli motivoitunut ja touhukas, kuten aina. :) Jos ei nyt I-HAH:iin päästä niin ainakin tokolle pyhittyy enemmän aikaa.

Toko-toko-tok-tok-treeniä

Tänään treenasimme jälleen Neldan kanssa AVO-liikkeiden ketjuttamisesta ja sain kerrankin kuvaajan mukaan. :D Ketjuttamistreeniä ollaan tehty liian vähän siihen nähden, miten pian tokokoe on, mutta tänään meni kyllä ihan hyvin. :) Vire pysyi hyvin, vaikka kaukoissa tulikin vinkumista (kaukot menivät muutenkin vähän huonosti, Nelda paineistui niissä). Videoon laitoin vahingossa kaukot ennen noutamista, vaikka kokeessahan ne ovat oikeasti toisinpän.

Luoksetulon stoppia myös treenattiin ja toka stoppi olikin super! Saatiin lauantaina tokotreeneissä ohjaajalta noottia, että mun käsky (lähinnä ääni) on niin huono, että parempi jättää se kokonaan pois ja - tsädäm - Nelda rupesi stoppaamaan tosi nätisti! Pelkällä käsimerkillä siis mennään eli toivottavasti aurinkojumala on suotuisa, eikä paista koskaan kokeissa Neldan silmään väärästä kulmasta... x)

Kaaosteoria part. 2

Videontynkää eilisistä agilitytreeneistä. Nyt ei pysynyt kokonaisuus yhtään kasassa verrattuna edellisiin treeneihin ja tietenkin silloin mulla on kuvaaja mukana, kun ei onnistu millään. :D Videossa siis vain pari treenipätkää, kun saatiin tuo yksi kohta tosi hyvin hallintaan. :)

Saatiin Neldan kanssa myös kutsu Itä-Helsingin Agilityharrastajien jäsenkatselmukseen, joka on 15.4. eli epävirallinen tokokoe jääkin nyt välistä. Toivon kyllä koko sydämmestäni, että päästäisiin seuraan treenaamaan! Tulisi jonkinlainen säännöllisyys tähänkin hommaan, ettei tarvitsisi enää miettiä, onko agilitytreenejä enää muutaman viikon jälkeen (E-SS ry:n kurssi loppuu).

Vielä pääsiäisen toivotukset meiltäkin!

P.S. Tipuja saattoi vahingoittua kuvauksessa. :x

"Valkosolut olivat hieman niukat..." ja vähän muutakin

Oj då, nyt sai eläinlääkäri tämän vähän huolestuneeksi. Käytiin siis Taran kanssa viime viikolla tulevan hammasoperaation esitarkastuksessa, jossa otettiin mm. verikokeet ja kuunneltiin sydän. Pikana valmistunut verikoevastaus kertoi arvojen olevan täysin viiterajoissa. Tänään kuitenkin eläinlääkäri soitti minulle ja kertoi, että nyt myöhemmin valmistuneissa verikoetuloksissa Taran valkosolut ovat hieman niukat. :( Siinä puhelimessa väläyteltiin mm. leukemian mahdollisuutta, mikä sai tämän ihmispuolen leukemiapotilaiden hoitajan hieman huolestuneeksi... Kun mennään tuolloin 19.4. hampioperaatioon, otetaan Taralta uudet verikokeet. Jos niissäkin ovat valkosolut vielä alhaiset, lähetetään verinäyte ilmeisesti jonnekin Tampereelle valkosolujen erotteluun ja laskentaan. Hälyttävän niukat valkosolut eivät toki olleet, koska rouvaskoira on edelleen menossa hammasoperaatioon. Silti huoli kalvaa. :( Toivottavasti rakkaalla Taatanillani ei olisi nyt mitään ylimääräistä enää, kun jalkaleikkauskin on vielä tulossa!

Huolen keskeltä sitten Neldan tokoasioista hieman. Katselin, että shelttien rotumestaruus tokossa pidettäisiin Vöyrissä elokuussa. Jos ei siihen mennessä olla vielä AVO1 x 3 saatu kerättyä (ei todellakaan ole varmaa, että edes ensimmäistä olisi tuossa kohtaan :D), niin voitaisiin mennä kokeilemaan. :) Ei tietenkään sillä asenteella, että pärjättäisiin, mutta "läpällä". Tokon treenaaminen on nyt viime päivinä ollut minimissä iltapainotteisen työni takia. Tekosyyhän toki tämäkin vain on. ;) Toukokuun alussa olevaan AVO-kokeeseen nähden on osa liikkeistä kyllä edelleen aika pahasti kesken...

Hammaskeijun luona vierailemassa

Sen lisäksi, että sain tänään viimein sairaanhoitajan paperit virallisesti ( \o/ ), kävimme myös Taran kanssa Anidentissä tohtoria tapaamassa hammasasioita koskien. Tarallahan oli jo aikaisemmin todettu yläleukaluun taaimmaisissa poskihampaissa (P4:t) murtumat ja tänään kävimme tulevaa hammashoitoa varten esitarkastuksessa. Etukäteen oli oletus, että hampeja jouduttaisiin poistamaan ja niinhän siinä sitten kävi. 

Taran vasemman puolen P4:ssä on komplisoitu, syvälle ienrajaan ulottuva kruunujuurimurtuma. Paras hoito siihen olisi periaatteessa juurihoito, mutta Taran iän ja murtuman hankaluuden takia hammas päätettiin poistaa. Eläinlääkärin mukaan hammas on selvästi vaivannut Taraa, sillä siihen oli kertynyt jo niin paljon hammaskiveä lyhyessä ajassa, sillä Tara ei ollut käyttänyt lainkaan vasenta puolta. Minä luulin, ettei Tara oireillut hampaitaan mitenkään ja sen takia tuli huono omistaja -fiilis, mutta onneksi asialle ollaan nyt tekemässä jotain ja Taata saa purukalustonsa kuntoon. :)

Kipeä vasen hammas, niin pahannäköinen. :(

Oikean puolen P4:ssa on ei-komplisoitu kruunumurtuma. Eläinlääkärin mukaan tämä hammas todennäköisesti säästyy, jos röntgentutkimuksessa ei juurten ympärillä ole todettavissa tulehdusta. Hoitosuosituksena tälle hampaalle on terävien murtumalinjojen pyöristäminen ja hammasluun suojaaminen kiillesidosmuovilla. Toivottavasti Taata saisi pitää tämän hampaansa, sillä ymmärtääkseni nämä P4:t ovat koiralle aika tärkeät hampaat (ruuan pilkkominen ym.).

Oikea hammas oli paljon paremmannäköinen, ei lainkaan niin paljon hammaskiveä kuin vasemmassa.

Taran mahtavissa kulmahampaissa näyttäisi olevan vähän hammaskiveä tai kiillevauriota. Olen ottanut tehtäväkseni harjata molempien neitien hampaat useamman kerran viikossa, ettei näiden hampaiden kanssa jouduttaisi enää kummankaan kanssa, toivottavasti, taistelemaan (toki tällaisia tapaturmaisia murtumia voi olla hankala välttää...). Tara alistuu helposti hampaiden pesulle, mutta Nelda vihaa, on hankala ja katkera, kuten odottaa saattaa epämiellyttävien toimenpiteiden edessä. :D

Taralta tsekattiin esitarkastuskäynnillä verikoe ja tulokset olivat täysin viitearvoissa. :) Maksa- ja munuaisongelmia ei siis pitäisi olla. Lisäksi Taralta kuunneltiin sydän ja keuhkot. Eläinlääkäri kuuli Taralta pienen sivuäänen (läppä vuotaa lievästi), mutta se ei tule vaikuttamaan anestesiaan. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, onko Taralla oikeasti joko vuoto sydämmessä vai ei, sillä joka toinen lääkäri sanoo, että sivuääni kuuluu ja joka toinen, että ei.

P.S. Tänään oli maailman parhaimmat agilitytreenit Neldan kanssa! Tyttö oli niiiiiin hyvä! :)

Ärtyisän prinsessan tokotulevaisuus

Jälleen mukavat tokotreenit takana. :) Agilitytreeneissä ei tällä viikolla oltukaan, sillä shelttiset olivat eilen fysioterapeutilla, jonka käsittelyn jälkeen olisi hyvä pitää levossa ainakin sen yhden päivän. Tokotreeneissä paneuduttiin tällä kertaa kunnolla Neldan edistämiseen seuraamisessa ja kouluttajan mukaan olenkin saanut jo hyviä tuloksia aikaan. Nyt päätettiin, että jatkan edistämisen poistotreeniä siten, että aina kun Nelda meinaa keulia, hidastan sitä omalla kädelläni. Vaikka Nelda menee namin perässä aina kovasti, tuntui neiti kuitenkin tajuavan, kun välillä himmailtiin ja välillä taas mentiin, että mikä on homman juju. Nyt pitäisi vaan jaksaa treenata ja päästä siitä namistakin eroon. 

Saatiin kyllä tänään kuulla kouluttajalta niin kannustavia sanoja, kun hän rupesi kyselemään, milloin olemme Neldan kanssa kokeisiin menossa. Osasin vaan vastata ympäri pyöreästi, että kesällä, mutta hänen mukaansa Neldan kanssa kannattaisi jo aika nopeasti mennä kokeisiin. :) Kuulemma enää lähinnä pientä hiomista liikkeissä, vaikka musta tuntuu, ettei osata mitään. :D Mua kanssa kyllä vähän jännittää, miten liikkeet sujuvat kokonaisuutena tai miten ylipäätään koemainen tilanne sujuisi, mutta kuten kouluttajakin sanoi, ollaan me nyt Neldan kanssa sen verran kokeneempia, että turha sitä on juurikaan pelätä. Menee varmaan ihan eri rutiinilla kuin ekat kokeet, jolloin oltiin (tai ainakin mä :D) ihan pjaskat housussa.

Mutta mitä enemmän tähän tokoon nyt hiljalleen pääsee sisälle, alkaa kaikki kauneusvirheet niin liikkeissä kuin muissakin asioissa häiritä... Esimerkiksi Neldan levottomuus "väliajalla", kun ei tehdä mitään, on asia, johon pitäisi pikimmiten puuttua. Nelda saattaa keksiä jotain omaa puuhaa, kuten haahuilemista tai jopa rynnätä muiden koirien luokse, jos ei ole käskyn alla. Kokeissahan ei varsinaisesti saisi väliajalla antaa mitään käskyä, joten pitäisi alkaa oikeasti treenaamaan sellaista Neldan kanssa, että nyt vaan ollaan. Nelda on niin reagoiva, että eniten mua nappaa se, kun neiti karkaa tekemään lyhyen rähähdyksen jonkun toisen koiran suuntaan. Mun pitäisi jotenkin siis saada motivoitua Nelda siten, että kun tehdään töitä tai odotellaan seuraavaa tehtävää, niin mun seurassa kannattaa pysyä. Heti jos meidän prinsessaa vähän kyllästyttää tai namuja ei tule normaalilla tahdilla, niin heti ollaan luopumassa leikistä.


Tokoileva jänis?

Ei oo enää nykyään näinkään paljoa lunta meidän kentällä, jes! ;)

Muorin pyykkipäivä

Päätin tänään pestä Taran oikein perinpohjaisesti, sillä en todella muistanut, milloin olisin niin viimeksi tehnyt. :D Muorisheltin turkki myös selvästi kaipasi pyykkäystä, sillä se oli niin likaisenoloinen. 15 minuutin session jälkeen muori olikin sitten läpimärkä ja puhdas, ja kamala kaahottaminen ympäri asuntoamme alkoi! Koirilla on kyllä ihania nämä kuivausrutiinit, kun kastuvat kunnolla; hierovat itseään mattoon ja sänkyyn. Tarallekin tulee aina aikamoinen energiapiikki märkänä, vaikka muuten onkin aika rauhallinen kaveri.

Taran kuivausrutiineihin kuuluu myös itsensä nuoleminen.

Uitettu koira.

Neldan kanssa päästiin sitten osallistumaan paimennuspäivään toukokuussa eli tokokokeita katsotaan joko hieman aikaisemmin toukokuulle tai sitten kesäkuulle. :) Tuo 26.5. tokokoepaikka Sahaajankadun kentällä olisi kyllä ollut unelma, sillä se olisi sijainnut ihan muutaman minuutin matkan päässä meiltä ja oltaisiin Neldan kanssa voitu käydä treenaamassa siellä salaa. :D

Neldan kanssa ollaan myös nyt opeteltu muita temppuja kuin pelkkiä tokojuttuja. Oon kyllä todella hämmästynyt pikkuneidin oppimiskyvystä! Mä olen aina pitänyt Neldaa jotenkin hitaana, mutta ei-tokojuttujen kanssa ainakin älliä riitti. :) Samallapa on tullut todettua, että sheippaaminen on Neldalle paras tapa opettaa juttuja, esim. peruuttaminen (ei vielä 100% osaa joka tilanteessa) Nelda oppi sheippaamalla tosi nopeasti, mutta kieriminen (ei vielä hallita), jonka opetan apuvälineellä (nami kädessä), ei vielä suju ollenkaan. Kun opetan tuolla apuvälineellä (eli kädellä + namulla), tuntuu, ettei Nelda oikeasti tajua yhtään, mitä siltä vaaditaan, vaan neiti menee vaan herkun perässä. :D Kierimistä toki on hankala opettaa sheippaamalla, mutta voisihan sitäkin yrittää, jos olisi vuorokaudessa tuntikausia aikaa istuskella ja odottaa, milloin se pyörähtää. x)