Puuuh!

Agilityn möllikisoihin ei Neldan kanssa eilen ehdittykään, kun jouduin menemään töihin iltavuoroon. Nyt on kuitenkin kahden viikon loma edessä, joten ehditään koirienkin kanssa vaikka mitä puuhastelemaan. :)

Meidät on nyt Neldan kanssa hyväksytty virallisesti I-HAH:n jäseniksi ja tänään tuli kaikenlaista postia. Jäsenmaksuja, treenimaksuja, agilitylisenssejä ja vaikka mitä, huh huh. Lisäksi tuli Helsingin seudun kennelpiiriltä myös kesätreeni-infot ja maksuasiat, että tänään on paljon papereita pyöritelty ja tili huvennut. :D Silloin kun sata vuotta sitten harrastin Taran kanssa agilityä seurassa, ei ollut noita ihme lisenssiasioita... Otin mulle ja Neldalle sitten C-lisenssin, joka on ilmeisesti harkkalisenssi. Otin sen ilman vakuutusta, koska molemmilla meillä on hyvät ja kattavat vakuutukset olemassa. :) Toivottavasti tein oikean valinnan, kun en noista oikein tiedä mitään. No, toivottavasti tässä opitaan. 

Lauantaina 5.5. on edessä ensimmäinen AVO-luokan kokeemme, joten yritetään nyt keskittyä fiilaamaan niitä asioita, jotka eivät ole sujuneet aivan nappiin. Koetilanteessa voi tietysti tapahtua mitä vain ja olen kyllä tiedostanut sen, ettei me olla treenattu tarpeeksi koetilannetta. Toivotaan nyt kuitenkin, ettei meitä heitetä ulos kokeesta tai jouduta muuten keskeyttämään. :P

Ensi lauantaina sen sijaan meillä on pitkästä aikaa näyttely edessä, joten täytyy alkaa Höbötinttiä jo tänään puunaamaan. ;) Jos edelleen mennään vahvaa EH-linjaa, niin pidetään pidempi näyttelytauko. Nyt on muiden (ja kiinnostavampien :D) lajien suhteen niin paljon rahanmenoa, että näyttelyistä voidaan nipistää pois.

P.S. Äsken oli hiaaanot tokotreenit lähikentällä! Harmi, ettei kokeessa tule sujumaan yhtä hyvin. :D Mä voisin kuvata tuomarille tokokoematskun ja siitä sitten arvostelisi. :b

P.P.S. Nyt tulikin näyttelyyn liittyen yksi kysymys mieleen... Uskaltaakohan sinne lähteä vai onko riski napata sieltä kennelyskä todellinen? Neldalla on kyllä rokotukset ym., mutta jos näyttelyreissun takia menee meidän koesuunnitelmat p*rseelleen, niin suutun. :( Mietin jopa, että jätetäänkö varuilta välistä...

Harkkakoirakkona liikkurikurssilla

Suuntasimme tänään Neldan kanssa Munkkivuoreen Helsingin seudun kennelpiirin liikkeenohjaajakurssille harkkakoirakoksi. Oli ihan hitsin kylmä ja saatiinkin useampi tunti paikan päällä palella. Mahtava treeni kuitenkin saatiin AVO-koetta ajatellen, vaikka kaikki ei mennyt ihan niin kuin piti. ;)

Tehtiin siis koemainen treeni, jonka aikana useat liikkurikurssilaiset siis harjoittelivat liikkeenohjaamista. Me tehtiin Neldan kanssa AVO-kokeen liikkeet, ilman palkkaa. Ennen meidän vuoroamme huomasin taas, että sydämeni hakkaa rinnasta ulos (MIKSI en saa jännittystä kuriin edes treenitilanteessa?!). Tietenkin on luonnollista, että kun todella kokeneet ja taitavat ihmiset arvioivat meidän suoritustamme, jännittää. Nelda vaan taas muuttui kehään astuessamme ihan erilaiseksi, haluttomaksi otukseksi. : / Saatiin kuitenkin kokonainen suoritus tehtyä, mutta etenkin seuraaminen, luoksetulo ja noutaminen menivät peelleen. Väliajoilla, kun tuomarit ja liikkurit keskustelivat keskenään kunkin liikkeen ohjaamisesta, Nelda oli todella levoton, kaahotti ympäriinsä ja yritti livistää kehästä. :P Normaalisti Neldalla on tosi hyvä kontakti, mutta nyt ei todellakaan...

Paikallaolo näkösuojassa meni hyvin. Ei mitään ongelmaa. :)

Seuraamisessa Nelda edisti ½-1 koiran verran, aivan kamalaa. :D Kontakti pysyi kuitenkin hyvin. Ärsyttää, kun ollaan tätä treenattu, mutta edelleen se keulii. : / Tehtiin seuraaminen uudestaan vielä liikkurin kanssa myöhemmin ja se meni onneksi paljon paremmin toisella kertaa! Nelda selvästi keskittyi enemmän ja itsekin ehkä olin jo rentoutunut.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä oli ok. En ainakaan muista, että siinä olisi juuri ollut sanottavaa. Sen verran, että voisin vielä vähän lähemmäs Neldaa palata, ettei neidin tarvitse kauhean kaukaa pompata sivulle istumaan. :)

Luoksetulo sen sijaan oli farssi; Nelda juoksi läpi, ei mitään aikomusta pysähtyä. Ei tosin tullut perusasentoon, että jotain kummaa siinä nyt kävi. Otettiin luoksetulokin uudestaan myöhemmin, lyhyemmältä matkalta, ja sillä kertaa se meni hyvin mielestäni. :)

Seisomisen seuraamisen yhteydessä myös feilattiin, sillä Nelda LIIKKUI pari askelta perässäni ja kun menin Neldan ohi neidin taakse, KÄÄNTYI Neldan ylävartalo perääni. Siis wtf? Ihan ihme juttuja, joita ei koskaan treeneissä tule. :D Myöhemmin tein tätä yksikseni ja se sujui hyvin, kuten ennenkin.

Noutamisessa Nelda varasti... En ehtinyt antaa käskyä, kun neiti jo ampaisi matkaan. Tehtiin pari pysyvyysharkkaa ja kun uudestaan kokeiltiin myöhemmin, oli nouto hyvä. :) Ainoastaan harmitti, kun Nelda mälväsi kapulaa.

Kauko-ohjaus oli hieno! Mentiin vahingossa (joskin liikkurin ohjeistuksesta ;) ) liian pitkälle ja "jouduttiin" tekemään pari extra vaihtoa, mutta musta Nelda pysyi hienosti aloillaan ja teki ainakin semi puhtaat vaihdot. :)

Estehypyssä ei ollut moitittavaa. Kovin lähelle Nelda jää estettä, mutta kunhan ei kolauta niin ok. 

Ennen koetta pitää päästä treenaamaan vieraille kentille, sillä Nelda vähän vierastaa uusia paikkoja. Lisäksi pitäisi toisaalta treenata kokonaisuutta, mutta toisaalta myös aivan liikkeiden osia. Puuh.

Lisäksi tänään Nelda karkasi TAAS rähisemään tokotreeneistä tutulle koiralle ja sai pienen pöllytyksen. :( Ärsyttää, hävettää ja harmittaa, etten saa omaa koiraani kuriin. Toivottavasti muistin edes pyytää Colalta omistajineen anteeksi, kun menin pieneen paniikkiin...

Hammaskeijulle jäi yksi hammas

Taralla oli eilen hammasoperaatio Anidentissä. Kaikki meni oikein hyvin ja lopulta Taralta tarvitsi tosiaan poistaa vain yksi hammas; se selvästi vaikeammin murtunut vasemmanpuoleinen takahammas (ylä-P4). :) Oikean takahampaan (ylä-P4) terävät murtumat hiottiin ja suojattiin yhdistelmämuovilla. Ennen operaatiota Taralla oli röntgenissä varmistettu, että oikealla puolella ei ole mitään tulehdusta tms., joka voisi vaatia hampaanpoiston. Vasemmalle puolelle oli sen sijaan jo alkanut kehittyä tulehtunut "tasku", jonka pöpöt olisivat kuulemma jossain vaiheessa voineet kasvaa posken läpi ulos, hyi! : / Onneksi mentiin siis tässä vaiheessa leikkaamaan hampit, vaikka mitään oireilua ei ulospäin näkynyt. Samalla paljastui, että Taralta puuttuu ihan taaimmaiset yläleukaluun poskihampaat, mahtava näyttelykoirani. ;)

Hieman ikävämpi asia, joka Taralla myös operaation aikana paljastui, oli, että rouvalla oli alaleukaluun etuhampaiden ja kulmahampaan välissä pieni kasvain ikenessä. :( Eläinlääkäri poisti sen ja näyte laitettiin eteenpäin kudostyypitykseen eli toivottavasti paljastuu hyvänlaatuiseksi. Eläinlääkäri ainakin itse epäili, ettei mistään vakavasta ole kyse. Itse olen kyllä vähän huolestunut asiasta, mutta mä oonkin tämmönen kaikkien maailman murheiden hartioillani kantaja välillä. :)

Taran valkosolut myös osoittautuvat nyt verikokeessa normaaliksi eli tarkempia tutkimuksia ei tarvitse alkaa tekemään, huh! :)

Operaation jälkeen Tara on yhä tälläkin hetkellä vähän "pöllyssä". Hoitaja epäilikin, että pöllyisyys jatkuu tähän iltaan asti, sillä leikkauksessa käytetyt opiaatit vetävät nupin tehokkaasti sekaisin, ihmisilläkin. Tara voi muuten todella hyvin; suusta ei ole vuodellut verta ja rouva on syönytkin jo. Kipeähän tuo suu selvästi vielä on, mutta onneksi saatiin kipulääkkeitä mukaan. Suuta huuhdellaan myös pari kertaa päivässä desinfiointiaineella, mitä Tara ei kyllä kamalasti arvosta. Sen verran tujua kamaa ilmeisesti. Nyt myös muutaman päivän ajan syödään pelkästään mummojen mössöruokaa, jotta suu saa parantua rauhassa. :) 

Vielä eilen Taran silmät möllötti suurina tyhjyyteen, mutta tänään lookki on ollut selvästi Taramaisempi.

Taran vasemman jalan akillesjänne taas muistutteli eilen itsestään eli sekin leikkaus on tässä vielä tulossa. Kun siitäkin leikkauksesta selvitään, niin Taralla ei ole elämänsä aikana enää TOIVOTTAVASTI edessä minkäänlaisia leikkausoperaatioita. :)

P.S. Päästiin Neldan kanssa I-HAH:iin treenaamaan, jes. :) Tänään tuli HSKH:lta myös viesti, että oltaisiin haluamaamme tokoryhmäänkin päässeet, mutta koska treenit ovat maanantaisin, täytyi minun perua se (meillä Helsingin Seudun Kennelpiirin tokotreenit silloin toukokuusta eteenpäin). : /

Itä-Helsingin Agilityharrastajien jäsenkatselmuksesta

Käytiin tänään Neldalaisen kanssa I-HAH:n jäsenkatselmuksessa heti aamutuimaan. Olikohan meitä siellä jokusen vajaa kymmenen koirakkoa, hyvin eritasoisia kaikki. Meillä oli alussa lyhyt hallittavuusosio, jossa katsottiin, etteivät koirat ole aggressiivisia ohjaajille sekä pujoteltiin myös muiden koirakoiden välissä, millä varmistettiin, ettei koira ole aggressiivinen muille koirille. Ohjaajien tervehtiminen sujui Neldalta hyvin, mutta pientä pöhinää piti pitää yhdessä kohtaa, kun pujoteltiin muita koirikoita. Harmittaa kyllä tuon Neldan ärhäkkyys, kun tuntuu, että se on vaan pahentunut. Toki faktahan on, että joku vuosi sitten Nelda oli huomattavasti kiukkuisempi, mutta nyt vaan tuntuu, että oltaisiin taas otettu takapakkia, kun jossain vaiheessa Nelda hillitsi hermonsa paremmin. Neldassahan tosi hyvää on se, että neiti kuuntelee mua, mutta esim. eilenkin tokotreeneissä Nelda karkasi kolmesti rähähtämään toiselle koiralla ja tuli sitten takaisin luokseni. Harvinaisen monta kertaa siis. : / Toivottavasti tämä on vain jotain kevään aiheuttamaa pullistelua, vaikka toki toimiin ollaan jo ryhdytty rähinäalttiuden suhteen. :)

Hallittavuusosion jälkeen oli agilityosio, johon kuului kolme eritasoista rataa. Tehtiin Neldan kanssa vaikein rata, mutta sekin oli todella helppo siihen verrattuna, mitä ollaan Helin tunneilla tehty Hakkilassa. :) Meidän rata oli siis yhdeksän esteen pituinen, sisälsi muutaman valssin eli aika basic. MUTTA vaikka rata oli tosi helppo, ei se estänyt meitä pöllöilemästä. :D Tällä kertaa virhe ei jopa johtunut 100% ohjauksestani, vaan Nelda karkasi muutaman sekunnin ajaksi haistelemaan! Siis mitä? :D Sain kyllä Neldan helposti takaisin tekemään radan loppuun, mutta silti jäin ihmettelemään. Lyödäänkö vaikka vetoa, että tuo johtui jännityksestäni? Ei Nelda normi agilitytreeneissä noin karkaile, koskaan. 

Rataosion jälkeen tehtiin vielä puomi ja kepit. Puomi meni Neldalta nätisti, vaikka neiti karkasikin puomille ilman käskyäni... Kontaktin neiti otti kyllä hienosti! Kepit meni ihan penkin alle, mutta se oli odotettavissa. :D Tosi vaikea kyllä sanoa, että päästäänkö mukaan, kun ei menny ihan kuin elokuvissa tämä katselmus. Nelda teki kuitenkin parhaansa, oli motivoitunut ja touhukas, kuten aina. :) Jos ei nyt I-HAH:iin päästä niin ainakin tokolle pyhittyy enemmän aikaa.

Toko-toko-tok-tok-treeniä

Tänään treenasimme jälleen Neldan kanssa AVO-liikkeiden ketjuttamisesta ja sain kerrankin kuvaajan mukaan. :D Ketjuttamistreeniä ollaan tehty liian vähän siihen nähden, miten pian tokokoe on, mutta tänään meni kyllä ihan hyvin. :) Vire pysyi hyvin, vaikka kaukoissa tulikin vinkumista (kaukot menivät muutenkin vähän huonosti, Nelda paineistui niissä). Videoon laitoin vahingossa kaukot ennen noutamista, vaikka kokeessahan ne ovat oikeasti toisinpän.

Luoksetulon stoppia myös treenattiin ja toka stoppi olikin super! Saatiin lauantaina tokotreeneissä ohjaajalta noottia, että mun käsky (lähinnä ääni) on niin huono, että parempi jättää se kokonaan pois ja - tsädäm - Nelda rupesi stoppaamaan tosi nätisti! Pelkällä käsimerkillä siis mennään eli toivottavasti aurinkojumala on suotuisa, eikä paista koskaan kokeissa Neldan silmään väärästä kulmasta... x)

Kaaosteoria part. 2

Videontynkää eilisistä agilitytreeneistä. Nyt ei pysynyt kokonaisuus yhtään kasassa verrattuna edellisiin treeneihin ja tietenkin silloin mulla on kuvaaja mukana, kun ei onnistu millään. :D Videossa siis vain pari treenipätkää, kun saatiin tuo yksi kohta tosi hyvin hallintaan. :)

Saatiin Neldan kanssa myös kutsu Itä-Helsingin Agilityharrastajien jäsenkatselmukseen, joka on 15.4. eli epävirallinen tokokoe jääkin nyt välistä. Toivon kyllä koko sydämmestäni, että päästäisiin seuraan treenaamaan! Tulisi jonkinlainen säännöllisyys tähänkin hommaan, ettei tarvitsisi enää miettiä, onko agilitytreenejä enää muutaman viikon jälkeen (E-SS ry:n kurssi loppuu).

Vielä pääsiäisen toivotukset meiltäkin!

P.S. Tipuja saattoi vahingoittua kuvauksessa. :x

"Valkosolut olivat hieman niukat..." ja vähän muutakin

Oj då, nyt sai eläinlääkäri tämän vähän huolestuneeksi. Käytiin siis Taran kanssa viime viikolla tulevan hammasoperaation esitarkastuksessa, jossa otettiin mm. verikokeet ja kuunneltiin sydän. Pikana valmistunut verikoevastaus kertoi arvojen olevan täysin viiterajoissa. Tänään kuitenkin eläinlääkäri soitti minulle ja kertoi, että nyt myöhemmin valmistuneissa verikoetuloksissa Taran valkosolut ovat hieman niukat. :( Siinä puhelimessa väläyteltiin mm. leukemian mahdollisuutta, mikä sai tämän ihmispuolen leukemiapotilaiden hoitajan hieman huolestuneeksi... Kun mennään tuolloin 19.4. hampioperaatioon, otetaan Taralta uudet verikokeet. Jos niissäkin ovat valkosolut vielä alhaiset, lähetetään verinäyte ilmeisesti jonnekin Tampereelle valkosolujen erotteluun ja laskentaan. Hälyttävän niukat valkosolut eivät toki olleet, koska rouvaskoira on edelleen menossa hammasoperaatioon. Silti huoli kalvaa. :( Toivottavasti rakkaalla Taatanillani ei olisi nyt mitään ylimääräistä enää, kun jalkaleikkauskin on vielä tulossa!

Huolen keskeltä sitten Neldan tokoasioista hieman. Katselin, että shelttien rotumestaruus tokossa pidettäisiin Vöyrissä elokuussa. Jos ei siihen mennessä olla vielä AVO1 x 3 saatu kerättyä (ei todellakaan ole varmaa, että edes ensimmäistä olisi tuossa kohtaan :D), niin voitaisiin mennä kokeilemaan. :) Ei tietenkään sillä asenteella, että pärjättäisiin, mutta "läpällä". Tokon treenaaminen on nyt viime päivinä ollut minimissä iltapainotteisen työni takia. Tekosyyhän toki tämäkin vain on. ;) Toukokuun alussa olevaan AVO-kokeeseen nähden on osa liikkeistä kyllä edelleen aika pahasti kesken...